Sámediggi dohkkehii vuođđoláhkaváljagotti njuolggadusnuppástusevttohusaid sámediggeláhkii

Sámedikki ságadoalli Pirita Näkkäläjärvi gaskkalduhtii vánhemiidfriijavuođas stivrra čoahkkima jođiheami dihte.

– Gažaldagas lea nu mearkkašahtti ja historjjálaš ášši, ahte lea dehálaš, ahte olles stivra lei mielde mearrideaddji čoahkkimis, ságadoalli Näkkäläjärvi dadjá.

Sámedikki stivra mearridii ovttamielalaččat, ahte dat dohkkeha vuođđoláhkaváljagotti guokte láhkatekstii dahkan njuolggadusnuppástusevttohusa iige oainne eastaga dasa, ahte sámediggeláhkaevttohus ovdána riikkabeivviid gieđahallamii.

Vuođđoláhkaváljagotti evttohan njuolggadusnuppástusat láhkatekstii gusket nuppástusohcanlávdegotti čoavdinčoahkkáibiju ja váidinvuođuštusaid alimus hálddahusriektái. Muđuid vuođđoláhkaváljagoddi evttoha, ahte sámediggeláhka dohkkehuvvo ráđđehusa evttohusa mielde.

– Lea positiiva ášši, ahte vuođđoláhkaváljagoddi ii evttot nuppástusaid stivrra evttohusa guovddáš njuolggadusaide. Dát leat eandaliige vuoigatvuohta merkejuvvot válgalogahallamii (3 paragráfa) ja ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuohta (9 paragráfaollisvuohta). Dát guokte njuolggadusevttohusa leat vealtameahttumat sámediggelága guoskevaš olmmošvuoigatvuohtaloavkidemiid njulgemii ja sámiid iešmearridanvuoigatvuođa nannemii, Näkkäläjärvi dadjá.

Lága čađamannan mearkkašivččii ollu

Lága čađamannan livččii hui stuorra lávki ovddos guvlui, dasgo Sámedikkis ja sámeservošis luovvanivčče návccat earret eará giella- ja kulturbargui ja sámiid árbevirolaš ealáhusaid vuogáiduvvamii dálkkádatnuppástussii.

– Sámeálbmot lea vuordán guhká sámediggelága ođasmahttima ja Suoma riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtageatnegasvuođaid ollašuvvama sámediggelága oasil. Dál lea áigi doalvut ođastusa mollii, ságadoalli Näkkäläjärvi dadjá.

– Háliidan giitit oaiveministtar Petteri Orpo ja su ráđđehusa das, ahte dat lea čatnasan sámediggelága ođasmahttimii olmmošvuoigatvuođaid gudnejahtti vugiin ja dolvon ođastusa gillilit ja mearrediđolaččat moala guvlui. Dál mii leat juo lahka, ságadoalli Näkkäläjärvi joatká.

Riikkabeaivvit jienastit láhkahápmosis vejolaččat ovdal mihcamáraid

Dan maŋŋá go Sámediggi lea dohkkehan evttohusa Sámedikkis addojuvvon lága nuppástuhttimis, dat manná riikkabeivviid gieđahallamii. Láhkaevttohusa vuosttas riikabeaigieđahallan álgá maŋŋebárgga 10.6. dii. 14 álgi dievasčoahkkimis. Riikkabeaivvit jienastit láhkahápmosis vejolaččat juo ovdal mihcamáraid. Ođđa lága fápmuiboahtinbeaivi čielgá maŋŋelabbos.

– Dál Sámedikki ja sámeservoša bealde mii leat dahkan buot maid mii sáhttit sámediggeláhkaevttohusa ovdii. Dál lea historjjálaš boddu ja sávan, ahte riikkabeaivvit gieđahallet lága juo ovdal geasi čoahkkinbottu, dadjá I várreságadoalli Leo Aikio.

– Háliidan vel giitit vuođđoláhkaváljagotti ja ságadoalli Heikki Vestmana hui vuđolaš barggus ja das, ahte Sámediggi lea ožžon dasa gullevaš sajádaga ja sáhtán oassálastit vuođđoláhkaváljagotti gullamiidda. Dál riikkabeivviin leat buot eavttut dohkkehit lága, dadjá II várreságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, guhte lea ságadoalli Näkkäläjärvi vánhemiidfriijavuođa áigge jođihan Sámedikki barggu sámediggelága ođasmahttima várás.

Sámedikki čoahkkin dohkkehii skábmamánus 2022 evttohusa sámediggelágas jienaiguin 15–3, 1 guoros jietna. Dasa lassin Sámedikki čoahkkin mieđihii stivrii fápmudusa ovddidit láhkaevttohusa ja dárbbu mielde ráđđádallat nuppástusevttohusain, jos ášši ii sáhte dan hohpolašvuođa dihte buktit ođđa Sámedikki čoahkkimii. Sámediggi ja vuoigatvuođaministeriija ráđđádalle sámediggelága guoskevaš evttohushápmosis sámediggelága 9 § mielde juovlamánus 2023 ja fidnejedje ráđđádallanbohtosa buori vuoiŋŋas.

Lassedieđut láhkaođastusas:

• Duogáš: Riikkaidgaskasaš Olmmošvuoigatvuođasoahpamušaid gohcinorgánat (ON:id olmmošriektekomitea ja nállevealaheami vuostásaš komitea) adde jagiin 2019 ja 2022 Supmii sivalažžan cealki mearrádusaid, mat laktásedje Sámedikki válgalogahallamii. Ođastusa ulbmilin lea ollašuhttit daid gohcinorgánaid čovdosiid ja čuoldit eret olmmošvuoigatvuohtaloavkidemiid, ja maid beaividit boarásmuvvan lága ee. jienastangeavadagaid oasil.
• Ulbmil: Ovddidit sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama ja buoridit sámiid iežaset giela ja kultuvrra guoskevaš iešráđđema ja Sámedikki doaibmaneavttuid.
• Válmmaštallan: Ođastus vuođđuduvvá kansliijahoavda Pekka Timosa doaibmagotti evttohusaide ja ovddit doaibmagottiid bargui. Evttohus válmmaštallojuvvui ovttasráđiid Sámedikkiin.
• Guovddáš nuppástusat:
  • Válgalogahallamii merkema eavttut ođasmahttojuvvojit. Boahttevuođas válgalogahallama oasil lea gažaldat dušše vuoigatvuođas jienastit ja álgit evttohassan Sámedikki válggaide iige das, gean sáhttá doallat sápmelažžan. Válgalogahallamii merkema kritearat vástidivčče gillii vuođđuduvvi vuolggasajiid, mat leat geavahusas maiddái Ruoŧas ja Norggas.
  • Iehčanas ja sorjjasmeahttun nuppástusohcanlávdegoddi doaimmašii vuosttas nuppástusohcandássin válgalogahallama guoskevaš áššiin Sámedikki stivrra sajis.
  • Eiseválddiid ráđđádallangeatnegasvuohta čielggasmahtto. Ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuohta ii velge atte Sámediggái gieldinrievtti, muhto gažaldagas lea meannudannjuolggadus.
  • Válggaid áigeplánat ja válgameannudeapmi buoriduvvo ee. dainna lágiin, ahte jienasteapmi sámediggeválggain dahkko álkibun.

Vuođđoláhkaváljagotti dieđáhus 4.6.2025
https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Perustuslakivaliokunnan-mietinto-saamelaiskarajalaista-on-valmistunut.aspx

Ášši gieđahallandieđut riikkabeivviin
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_100+2023.aspx

Lassedieđut:

Pirita Näkkäläjärvi (dušše bearjadaga 6.6.2025)
Ságadoalli
040 7533 766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi

Leo Aikio
I várreságadoalli
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Tuomas Aslak Juuso
II várreságadoalli, ságadoalli sadjásaš
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi