Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna luobaha iežas loahpparaportta

Stáhtaráđđi ásahii Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna 2021 golggotmánu ovttasráđiid sámedikkiin ja nuortalaččaid siidačoakkámiin. Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna lea leamaš doaimmastis iehčanas ja sorjjasmeahttun. Komišuvnna doaibmaáigodat nohká dán jagi loahpas.

Komišuvnna ásaheaddjibealit váldet vuostá raportta

”Duohtavuohta- ja soabadanproseassa lihkostuvvama dáfus lea dehálaš, ahte diehtu ja ipmárdus sápmelaččain Suoma áidna eamiálbmogin lassána Suomas. Lea áigi divvut dan, mii lea sápmelaččaide vearrut ja eahpevuoiggalaš. Mii sávvat, ahte bargomet rahpá bálgá soabadii nu, ahte guokte álbmoga, suopmelaččat ja sápmelaččat sáhttiba eallit nuppiideaskka gudnejahttimiin buori gaskavuođa ovttasbarggus”, deattuha komišuvnna ságadoalli Hannele Pokka.

”Háliidan giitit Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna sihke komišuvnna čállingotti mearkkašahtti ja historjjálaš barggus. Komišuvnna bargui lea leamaš duođalaš dárbu. Loahpparaportii vuojulduvvo fuolalaččat ja dasa doaladuvvo ravddamus duođalašvuođain”, dadjá oaiveministtar Petteri Orpo.

”Giittán buohkaid dássáš barggus ja earenoamážit sápmelaččaid, geat vulge dán prosessii. Min ásaheaddjibeliid gánnáha váldit loahpparaportta duođalaččat: dasa gullá olu dehálaš ja máŋggabeallásaš diehtu, masa oahpásnuvvat. Dan vuođus min gánnáha ovttas vuorusteamet aktiivvalaččat dustet barggu ja huksegoahtit soabada. Dál lea áigi váldit atnui ođđalágán doaladumi sámi áššiide: boares doaibmavuogit eai šat reahkká”, gávnnaha sámedikki ságadoalli sadjásaš Tuomas Aslak Juuso.

”Nohkavaš njealji jagi áigge Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna lea gullan viidát sámi servoša viggamuššan čielggadit duohtavuođa. Mii sápmelaččat leat álgomuttu eahpeluohttámušas fuolakeahttá searvan dán bargui, luohttán prosessii ja addán albmosii min losimus muosáhusaideamet, mat odne luobahuvvon loahpparaporttas šaddet oinnolažžan”, dadjá nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff.

Komišuvnna bargu lea leamaš máŋgga vuođas vearditmeahttun ja historjjálaš proseassa nu Suomas go máilmmisge. Komišuvnna ulbmilin lea leamaš árvvoštallat ja identifiseret sápmelaččaide čuohcán ja čuohcci vealaheami, riekterihkkumiid sihke suddadanpolitihka Suomas.

Komišuvdna lea maid lasihan diđolašvuođa sápmelaččain Suomas orru eamiálbmogin, earret eará iežas diŋgon čuovgagovvačájáhusa sihke guovtti dokumeantafilmma bakte.

Komišuvnna čoakkádus:

• bargoeallinprofessor riektediehtaga doavttir Hannele Pokka
• boazoolmmoš ja fitnodatolmmoš Heikki Paltto
• hálddahusdiehtagiid magisttar, dutki Irja Jefremoff
• earkebisma emeritus, teologiija doavttir Kari Mäkinen
• universiteahttalektor emerita, servodatdiehtagiid doavttir Anni-Siiri Länsman.

Komišuvnna barggu doarjjan lea doaibman čállingoddi, man váldočállin lea doaibman Ulla Aikio-Puoskari.

Lassidiehtu Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnnas: https://sdtsk.fi/

Komišuvnna loahpparaporta lea guovtteoasat. Vuosttaš oassi doallá sisttis komišuvnna doaibmabidjoevttohusaid. Raportta nubbi oassi lea ráhkaduvvon gullanmateriála analysa vuođul. Raportta nubbi oassi lea juhkkojuvvon viđa ollisvuhtii: giella, identiteahtta ja váldi, kulturárbi ja dálákultuvra, máŋggajienat Sápmi, árbevirolaš ealáhusat ja kultuvrrat doajáhagas sihke sámi servodat ja sámiid buresbirgejupmi.

Sápmelaččaid sajádat eamiálbmogin lea dorvvastuvvon Suomas vuođđolágas. Vuođđolága 17 § 3 momeantta mielde sápmelaččain eamiálbmogin lea riekti bajásdoallat ja ovdánahttit iežaset giela ja kultuvrra. Sámedikkis addojuvvon lága nuppástusat bohte vuoibmái borgemánus 2025.

Loahpparaportta allaáiggálaš luobaheapmi

Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna luobaha iežas loahpparaportta stáhtaráđđái, sámediggái ja nuortalaččaid siidačoakkámii juovlamánu 4. beaivve 2025. Luobahandilálašvuođa maŋŋel komišuvnna prográmma joatkahuvvá buohkaide rabas golmmabeaivásaš dáhpáhussan ovttasráđiid Baltic Circle -teáhterfestiválain, sámemusea Siiddain ja Álbmotteáhteriin. Álbmotteáhteris ja Siiddas šaddet historjjálaš dáhpáhusaid váldolávddit, main raporta ja dasa girjejuvvon muosáhusat lohkkojuvvojit jitnosii logiid lohkkiid rahčamušain 4.–6.12. Searvvušlaš jitnosii lohkama bastá čuovvut maid Yle Areenas.

Komišuvdna ordne iežas loahpahandilálašvuođa sámiid ruovttuguovllus Sámi kulturguovddáš Sajosis Anáris 16.12. diibmu 12–17.

Lassidieđut: Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna ságadoalli Hannele Pokka t. 040 482 2772, Sámedikki ságadoalli sadjásaš Tuomas Aslak Juuso, t. 040 687 3394, nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff, t. 050 396 1297 ja spesiálaáššedovdi Nina Brander, stáhtaráđi kansliija, t. 0295 160 347.

Liŋkkat:

• Komišuvnna loahpparaporta
• Govat dilálašvuođas
• Dilálašvuođa furkejuvvon materiála
• Oaiveministtar Orpo sáhkavuorru dilálašvuođas
• Sámedikki sadjásaš ságadoalli Tuomas Aslak Juuso sáhkavuorru dilálašvuođas
• Nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroffa sáhkavuorru dilálašvuođas