Ávus reivâ rävisolmoošškovlimtorjuu sajanpuáttee orniistâlmijn

ÁVUS REIVÂ RÄVISOLMOOŠŠKOVLIMTORJUU SAJANPUÁTTEE ORNIISTÂLMIJN

Pyereh uáiviminister Orpo, sosiaaltorvominister Grahn-Laasonen, máttááttâsminister Henriksson, iäláttâsminister Rydman, pargominister Satonen sehe staatârääđi eres jesâneh,

mij Sämitigge, sämmilij päikkikuávlu kieldah, Säämi máttááttâskuávdáš sehe Säämimuseo Siida keessip tijjân: visásmittep oovtâst sämikielâlij áámmátulmui finnim já juátkoo oppâm máhđulâšvuođâid meid puátteevuođâst. Mij aldanep tii ääšist haldâttâs iävtuttâs HE 8/2024 rävisolmooštorjuu, áámmáttođhosstipend já vuáruttâllâmriijâ lopâttem kyeskee lahâaasâtmin. Mij pivdep, ete mii kuávlu eromâšjiešvuođah váldojeh huámmášumán, ko ráhtojeh rävisolmoošškovlimtorjuu sajan puáttee orniistâlmeh, vâi mij pyehtip puátteevuođâst-uv västidiđ tuođâlii pargovyeimi vänivuotân tuárjumáin já oovdedmáin rävisolmoošškovlim.

Máttááttâs- já arâšoddâdem- sehe sosiaal- já tiervâsvuođâsuorgij pargei finnim vaigâdvuotâ lii ohtsâš huolâ tovâtteijee äšši oles enâmist, já sämikielâlii pargei vänivuotâ lii eromâš tuođâlâš. Ovdâmerkkân sämikielâliih sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusah iä tááláá tiileest olášuu ubâ lahâasâttem vaattâm minimitääsist, já pargei tárbu šadda ain iäláttâhân vyelgim keežild. Vääni lii sehe nube tääsi já ollâškuávlejum anarâš-, nuorttâlâš- já tavesämikielâlijn áámmátulmuin.

Rävisolmoošškovlimtorjuin láá kavnum čuávduseh sämikielâlij pargei finniimân

Mij lep sämmilij päikkikuávlust porgâm meritiätulávt já innovativlávt sämikielâlij pargei finnim oovdân toimâiguin, main rävisolmoošškovlimtorjust lii lamaš merhâšittee uási. Sierâlágán intensivškovliimijn láá škuávlejum häppilávt ámáttijn jo pargee áámmátulmuuh sämikielâ mätten, teikâ sämikielâ mätteeh áámmátolmožin suorgijd, main lii vänivuotâ pargovyeimist. Ovdâmerkkân Säämi máttááttâskuávdáá ive kukkosijn intensivškovliimijn láá rävisolmoošškovlimtorjuu vievâst oppâm enâmustáá rävisulmuuh, kiäh láá oppâm sämikielâ paaldâst meid tehálii tiäđu sämikulttuurist. Maaŋgah sist puátih sämmilij päikkikuávlu ulguubeln, já fáárust láá maŋgii päikkikuávlun maasâd värrejeijeeh. Uási juátká uápuidis maŋeláá ovdâmerkkân Oulu ollâopâttuv Giellâgâs-instituut sämikielâ já sämmilij kulttuur škovliimijn.

Meid nubeh škovlimpeleh láá ornim sierâlágán táárbun heiviittum škovliimijd, main ovdâmerkkân sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi tâi máttááttâssyergi áámmátulmuuh láá tievâsmittâm jieijâs mättim sämikielâi já kulttuurmiäldásij uápuiguin. Uđđâ kielâuáppei lasseen rävisolmoošškovlimtorjuin láá puáhtám škovliđ eromâš movtijdum sämikielâ mättee pargeid häppilávt suorgijd, main lii vänivuotâ pargein sehe eromâš áámmátulmui táárbun ovdâmerkkân Sämitiigán tâi Säämimuseo Siidan.

Rävisolmoošškovlimtorjuu looppâtmist láá merhâšitteeh epinjuolgâ vaikuttâsah ei. sämikielâlii máttááttâsân já arâšoddâdmân, sämikielâi máttááttâs orniimân sehe sämikielâlij palvâlusâi oovdedmân já turviimân.

Rävisolmoošškovlimtorjuin láá njuolgist tâi epinuolgist ovdâmerkkân:

• Nanodâm sämmilij päikkikuávlu kieldâi, Laapi pyereestvaijeemkuávlu, eres virgeomâhái já finnoduvâi pargolâšvuotâtile, ekonomia já eellimvuáimálâšvuođâ.
• Išedâm sämikuávlu kieldâid já eres virgeomâháid lahâaasâtlij sämikielâlij palvâlusâi (arâšoddâdem, škovlim, soti) orniimist
• Turvim sämmilij vuáđulavâlijd vuoigâdvuođâid paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur.
• Toohâm máhđulâžžân sierâ suorgij áámmátulmui häppilis tievâsmittemškovlim já jotelis pargo finnim sehe finnim tohálijd, sämikielâlijd áámmátulmuid suorgijd, main lii vänivuotâ mättee pargein.
• Tuárjum uhkevuálásij sämikielâi iäláskittem já kielâs monâttâm sämmilij máhđulâšvuođâid väldiđ suvâidis kielâ maasâd.

Sierâlágán rävisolmoošškovlimtorjuu kannatteijeevuođâ mittedeijee čielgiittâsâin taah mijjân eellimteháliih juvsoh iä veltihánnáá iäruttuu toi eromâš jiešvuođâi tiet: uđđâ totkosij saajeest toimâ lii lamaš eenâb tievâsmittemškovlim, já tain mij lep pastam västidiđ njuolgist kriittâlii sämikielâlii pargovievâ vänivuotân. Siämmást láá tuárjum sämmilij vuoigâdvuođâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur.

Kieldâin tâi eres tuáimein ij lah máhđulâšvuotâ škovliđ västideijee mere uáppeid tááláá ruttâdem raamij siste, ko rävisolmoošškovlim nohá. Mij huolân lii-uv, ete sämikielâlii pargei finnim šadda ovdiist-uv vaigâdubbon puátteevuođâst já sämikielâi iäláskem hiäjusmuvá, jis uáppoid ij lah ruttâtuálulâš movtijdeijee, peic taid kalga ruttâdiđ ovdâmerkkân lovnáin. Mij oskop-uv nanosávt, ete haldâttâs kannat meid puátteevuođâst piejâd resursijd mii sämikielâlii mättimpotentiaalân.

Loopân

Sajan puáttee toorjâvuáháduv ovdedem sämikielâlij rävisolmoošuáppei finnim turviimân västid uáiviminister Petteri Orpo haldâttâsohjelm uulmijd, tastko tienuuvt:

• Olášuttojeh haldâttâs ekonomiapolitiik tiäddučuogâstuvah ađai ekonomâlii stäđisvuotâ, pargolâšvuotâ, ekonomâlâš stuárrum sehe pyereestvaijeempalvâlusâi turvim
• Tuárjojeh sämmilij vuáđulavâliih vuoigâdvuođah paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur.
• Nanoduvvoo sämikielâi sajattâh
• Torvejuvvojeh sämikielâlij kieldâi sehe Laapi pyereestvaijeemkuávlu toimâmhináh
• Čuosâttuvvojeh juátkoo oppâm škovlimresurseh eromâšávt ulmuid, kiäh aledeh jieijâs škovlimtääsi, sehe škovliimáid, moh išedeh pargo finnim ovdâmerkkân suorgijn, main lii vääni pargein.

Mij tuáivup-uv, ete mii eromâštile váldoo huámmášumán meid puátteevuođâst oovdedmáin movtijdeijee, sajanpuáttee vuáháduvâid, vâi mij finnip puátteevuođâst-uv sämikielâlijd áámmátulmuid, kiäid mij čuuvtij tarbâšep, sehe sämmilij päikkikuávlust já sämikielâlijn palvâlusâin oles enâmist.

Ovdedeijee oovtâstpargotiervuođâiguin,

Sämitigge
Pirita Näkkäläjärvi
saavâjođetteijee
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi

Säämi máttááttâskuávdáš
Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen
rehtor
eeva-liisa.rasmus-moilanen@sogsakk.fi

Säämimuseo Siida
Taina Pieski
museohovdâ
taina.pieski@samimuseum.fi

Iänuduv kieldâ
Petri Härkönen
kieldâhovdâ
petri.harkonen@enontekio.fi

Aanaar kieldâ
Tommi Kasurinen
kieldâhovdâ
tommi.kasurinen@inari.fi

Suáđigil kieldâ
Jari Rantapelkonen
kieldâhovdâ
jari.rantapelkonen@sodankyla.fi

Ucjuv kieldâ
Päivi Kontio
kieldâhovdâ
paivi.kontio@utsjoki.fi