Sámeguovllu doaibmit doarjalit ministaraide rávesolbmuidoahpahusdoarjaga buhttema bealis

RABAS BREAVA RÁVESOLBMUIDOAHPAHUSDOARJAGA BUHTTEJEADDJI VUOGÁDAGAIN

Buorit oaiveministtar Orpo, sosiáladorvoministtar Grahn-Laasonen, oahpahusministtar Henriksson, ealáhusministtar Rydman, bargoministtar Satonen ja stáhtaráđi eará lahtut,

mii Sámediggi, sámiid ruovttuguovllu gielddat, Sámi oahpahusguovddáš ja Sámemusea Siida doarjalit didjiide: sihkkarastot ovttas sámegielat bargiid oažžuma ja jotkkolaš oahppama vejolašvuođaid maiddái boahttevuođas. Mii lahkonit din áššis, mii laktása ráđđehusa evttohussii HE 8/2024 rávesolbmuidoahpahusdoarjaga, ámmátdutkkusstipeandda ja vurohallanfriija heaittiheami guoski láhkaásaheapmái. Bivdit, ahte min guovllu mihtilmasvuohta vuhtiiváldojuvvo go dahkkojuvvojit vuogádagat, mat buhttejit rávesolbmuidoahpahusdoarjaga, vai mii sáhttit dás duohkoge vástidit hástaleaddji bargofápmováilevuhtii doarjumiin ja ovddidemiin rávesolbmuidoahpahusa.

Oahpahus- ja árrabajásgeassin- sihke sosiála- ja dearvvasvuođasurggiid bargoveaga váilun lea oktasaš fuolla olles riikkas, ja sámegielmáhtolaš bargoveaga váilun lea hui duođalaš. Ovdamearkan sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusat eai dálá dilis ollašuva oppa láhkaásaheami eaktudan uhcimus dásis, ja bargoveaga dárbu lea ealáhahkii báhcima geažil ain lassáneamen. Vátnivuohta lea sihke nuppi dási ja allaskuvlla dási anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielat bargiin.

Rávesolbmuidoahpahusdoarjaga bokte leat gávdnon čovdosat sámegielat bargoveaga oažžumii

Mii leat sámiid ruovttuguovllus bargan mearrediđolaččat ja innovatiivvalaččat sámegielat bargoveaga oažžuma buorrin doaimmaiguin, main rávesolbmuidoahpahusdoarjagis lea leamaš mearkkašahtti rolla. Iešguđetlágan intensiivaskuvlemiin leat skuvlejuvvon geabbilit bargit, geat jo doibmet ámmáhiin, sámegielmáhtolažžan, dahje vástideaddji láhkai sámegielat bargit ámmátolmmožin surggiide, gos váilot bargit. Ovdamearkan Sámi oahpahusguovddáža intensiivaskuvlemiin, mat bistet jagi, lea rávesolbmuidoahpahusdoarjaga vehkiin stuđeren eanaš rávesolbmot, geat leat oahppan sámegiela lassin maiddái dehálaš dieđuid sámekultuvrras. Máŋggat sis bohtet sámiid ruovttuguovllu olggobealde, ja joavkkus leat dávjá ruovttuguvlui ruovttoluotta fárrejeaddjit. Oassi joatká oahpuid maŋŋá ovdamearkan Oulu universitehta Giellagas-instituhta sámegiela ja sámekultuvrra oahpahusas.

Maiddái eará oahpahussuorggit leat lágidan iešguđetlágan dárbui heivehuvvon skuvlemiid, main ovdamearkan sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi dahje oahpahussuorggi ámmátolbmot leat dievasmahttán iežaset čehppodaga sámegielaid ja kulturmieldásaš oahpuin. Ođđa giellaoahppiid lassin rávesolbmuidoahpahusdoarjagiin lea sáhttán skuvlet hui movttáskan sámegielmáhtolaš bargiid geabbilit surggiide, gos váilot bargit, ja erenomáš čehppodaga dárbbuide ovdamearkan Sámediggái dahje Sámemusea Siidii.

Rávesolbmuidoahpahusdoarjaga heaittiheamis leatge stuorra gaskkalaš váikkuhusat ee. sámegielat oahpahussii ja árrabajásgeassimii, sámegielaid oahpahusa lágideapmái sihke sámegielat bálvalusaid ovddideapmái ja sihkkarastimii.

Rávesolbmuidoahpahusdoarjaga vehkiin njuolgga dahje gaskkalaččat ovdamearkan:

• Lea nannejuvvon sámiid ruovttuguovllu gielddaid, Lappi buresveadjinguovllu, eará virgeoapmahaččaid ja fitnodagaid barggolašvuođadilli, ekonomiija ja eallinfápmu,
• Leat veahkehuvvon sámeguovllu gielddat ja eará virgeoapmahaččat lágas ásahuvvon sámegielat bálvalusaid (árrabajásgeassin, oahpahus, sode) lágideamis
• Leat sihkkaraston sámiid vuođđolágalaš vuoigatvuođat doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra
• Lea dahkkon vejolažžan sierra surggiid bargiid geabbilis dievasmahttinskuvlen ja jođánis barggu oažžun ja maiddái leat ožžojuvvon dohkálaš, sámegielat ámmátolbmot surggiide, gos váilot bargit.
• Leat dorjojuvvon áitatvuloš sámegielaid ealáskahttin ja giela massán sámiid máŧolašvuođat váldit sogaid giela ruovttoluotta.

Rávesolbmuidoahpahusdoarjaga gánnáhahttivuođa mihtideaddji iešguđetlágan čilgehusain dát midjiide hui dehálaš bohtosat eai vealtameahttumit boađe oidnosii daid mihtilmasvuođa geažil: ođđa dutkosiid eanet doaibman lea leamaš dievasmahttinskuvlen, ja dainna lea sáhttán vástidit njuolgga sámegielat bargoveaga stuorámus dárbui. Seamma háve lea dorjojuvvon sámiid vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.

Gielddain dahje eará doaibmiin ii leat vejolašvuohta skuvlet vástideaddji meari stuđeanttaid dálá ruhtadeami olis, go rávesolbmuidoahpahusdoarjja nohká. Min fuollan leage, ahte sámegielat bargoveaga oažžun váttásmuvvá boahttevuođas ain ovddežis ja sámegielaid ealáskahttin šaddá vára vuollái, jos oahpuide ii leat ekonomalaš doarjja, muhto dat vuođđuduvvet ovdamearkan eanet loana váldimii. Mii jáhkkitge nannosit, ahte ráđđehusa gánneha bidjat resurssaid maiddái boahttevuođasge min sámegielat ámmátdáidopotentiálii.

Dás lohppii vel

Buhttejeaddji doarjjavuogádaga ráhkadeapmi sámegielat rávesolmmošoahppiid oažžuma sihkkarastima várás vástida oaiveministtar Petteri Orpo ráđđehusprográmma mihttomeriid, dasgo:

• Ollašuhttojit ráđđehusa ruhtapolitihkas deattuhuvvon áššit elege ekonomalaš stáđisvuođa, barggolašvuođa, ekonomiijaovdáneami ja buresveadjinbálvalusaid sihkkarastimat.
• Dorjojuvvojit sámiid vuoigatvuođat doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.
• Nannejuvvo sámegielaid sajádat.
• Sihkkarastojit sámegielat gielddaid ja Lappi buresveadjinguovllu doaibmaneavttut.
• Čujuhuvvojit jotkkolaš oahppama skuvlenresurssat erenomážit olbmuide, geat buoridit skuvlendási, ja maiddái skuvlemiidda, mat veahkehit barggolašvuođa ovdamearkan surggiin, gos váilot bargit.

Mii sávvatge, ahte min erenomáš dilli vuhtiiváldojuvvo maiddái boahttevuođas nu, ahte dahkkojit movttiidahtti, buhttejeaddji vuogádagat, vai mii oažžut boahttevuođasge jođánit min dárbbašan sámegielat bargiid sihke sámiid ruovttuguvlui ja sámegielat bálvalusaide olles riikkas.

Ovddideaddji oktasašbargodearvvuođaiguin,

Sámediggi
Pirita Näkkäläjärvi
sátnejođiheaddji
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi

Sámi oahpahusguovddáš
Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen
rektor
eeva-liisa.rasmus-moilanen@sogsakk.fi

Sámemusea Siida
Taina Pieski
museahoavda
taina.pieski@samimuseum.fi

Eanodaga gielda
Petri Härkönen
gielddahoavda
petri.harkonen@enontekio.fi

Anára gielda
Tommi Kasurinen
gielddahoavda
tommi.kasurinen@inari.fi   

Soađegili gielda
Jari Rantapelkonen
gielddahoavda
jari.rantapelkonen@sodankyla.fi

Ohcejoga gielda
Päivi Kontio
gielddahoavda
paivi.kontio@utsjoki.fi