Giellahárjehallan oahpásnuhttá sámegielat oahppomateriálabargui – Ulpu Mattus-Kumpunen, Maarit Kiprianoff ja Nina Autti hárjehalle skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahagas
Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahagas lea leamaš hušša, go doaimmahagas leat álggahan cuoŋománu álggus anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielat oahppomateriálaid prošeaktabargit. Sin lassin oahppomateriálaid máilbmái leat beassan buokčalit Sámi oahpahusguovddáža anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielaid giellahárjehallit Ulpu Mattus-Kumpunen, Maarit Kiprianoff ja Nina Autti.
– Mus lea guhká jo leamaš hállu buvttadit nuortalašgielat oahppomateriála mánáide. Dál go viimmat bessen deike Anárii lohkat nuortalašgiela, de dieđusgehan dat galggai dalán dohppet gitta dán vejolašvuođas beassat Sámediggái hárjehallat, illuda nuortalašgiela giellahárjehalli Kiprianoff.
– Ohcen giellahárjehallamii oahppomateriálaid ollái, dasgo lean jo guhkit áigge jurddašan, ahte hálidivččen leat mielde buorideamen anárašgielat oahppomateriálaid dili, muitala anárašgiela hárjehalli Mattus-Kumpunen.
– Ohcen giellahárjehallamii Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahahkii, daningo mun hálidin oaidnit ja gullat makkár dilli otne lea sámegielat oahppomateriálain. Fáddá lea alccesan áigeguovdil iežan mánáid skuvlavázzima dihte. Materiálaid historjjá ledjen veahá dutkan iežan studerenjagi álggus go ovdanbukten kulturoahpuid kurssas iežan boares sámegirjjiid ja seammás muitalin skuvlaskihpáriidda oahppomateriálaid historjjás. Dál lei somá beassat gullat otná dilis ja oaidnit man olu ovdamearkka dihte skuvlagirjjit leat fidnen láhkai, muitala davvisámegiela hárjehalli Autti.
Giellahárjehallamis beassá oahpásmuvvat oahppomateriálabargui
Anárašgiela giellahárjehallamisttis Mattus-Kumpunen jorgalii KEI-ráidui sátnelisttu ja čálligođii giehtačállosa oahppogirjái, mii lea oaivvilduvvon sidjiide geat hárjehallet lohkat. Nuortalašgiela giellahárjehalli Kiprianoff lágidii sátnelisttu ǨIÕČČ 3-oahppogirjii lohkangirjái, mii lea barggu vuolde. Son maid hutkkai ja čálii plána oahppogirjái, mii lea heivvolaš nuortalašgiela álgooahpahussii. Davvisámegielat giellahárjehalli Autti hutkkai ja buvttadii oahppomateriála davvisámegiela oahpahusa doarjjan digitálalaš Wordwall ja Quizlet -vuođuide Cealkke dearvvuođaid -girjeráiddu vuođul. Lassin son lágidii ságastallanhárjehusaid árgabeaivve ságastallandiliide.
– Oahppomateriála ráhkadeapmi gáibidii dárkilvuođa ja sátnelisttu ráhkadeamis galggai vuhtiiváldit máŋga sierra ášši, muitala nuortalašgiela giellahárjehalli Kiprianoff.
– Materiálaid hutkan lei dattetge oalle hástaleaddji, vaikko lean ovdal bargan gulahallanoahpaheaddjin, mas oahpahin seavvingiela ja doarjjaseavvimiid. Seavvingielasge materiálat leat unnán fidnemis ja oahpahusmateriálaid galggai ráhkadit ieš. Fuobmájin, ahte lea earálágan ráhkadit materiála lagasoahpahussii go giellahárjehallamis ráhkadin virtuálalaš materiála. Buđaldanvásihusa, mii mus lei ovdalaččas, galggai dál rievdadit virtuálalaš hápmái. Bargu lei dattetge miellagiddevaš ja seammás bessen geardduhit áššiid maid ledjen oahppan studerenjagi áigge, smiehtada davvisámegiela hárjehalli Autti.
Ságastallanhárjehusat lasihuvvojit olámuddui Sámedikki digitálalaš oahppoamateriálavuđđui.
Cealkke dearvvuođaid -materiálat lea Wordwallas ja Quizletis.
Lassidieđut:
Raija Lehtola
+358 50 573 9525
raija.lehtola@samediggi.fi
Petra Kuuva
+358 40 677 2275
petra.kuuva@samediggi.fi
Unni Länsman
+358 40 844 6568
unni.lansman@samediggi.fi