Sámediggi dohkkehii Suoma ráđđehusa evttohusa sámediggelága rievdadeamis jienaiguin 15-3
Sámedikki čoahkkin dohkkehii 29.11.2022 Suoma ráđđehusa evttohusa sámedikkis addojuvvon lága ja rihkuslága 40 logu 11 § rievdadeamis jienaiguin 15-3 (1 guoros jietna). Lassin dievasčoahkkin evttoha, ahte sámediggelága 10 § hábmema Sámedikki čoahkkáibijus beaivádit sámiid ruovttuguovllu gieldadihtomeari oasil.
Sámedikki čoahkkin gulai ovdal mearrádusa dahkama áššedovdin vuoigatvuođaministeriija ovddasteaddjiid ossodathoavda Johanna Suurpää ja ráđđádalli virgeolbmo Yrsa Nymana sihke ovttaveardásašvuođa áittardeaddji Kristina Stenmana.
Ášši gieđahallamis lahttu Anu Avaskari evttohii 10 lahtu guottihemiin, ahte sámediggelága 10 § hábmema Sámedikki čoahkkáibijus beaivádit sámiid ruovttuguovllu gieldadihtomeari oasil. Evttohusa mielde Sámedikkis galget leat unnimustá guokte lahttu ja okta várrelahttu Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain ja Soađegili gieldda Lappi bálgosa guovllus. Loahpat 13 lahttu válljejuvvošedje jietnameari vuođul, goittotge nu, ahte unnimustá vihtta lahttu galget leat sámiid ruovttuguovllus.
Láhkii, mii lea fámus, veardidettiin gieldadihtomearit livčče ovtta lahtuin unnibut gieldda ektui, muhto oktiibuot sámiid ruovttuguovllus válljejuvvošii okta lahttu eanet dihtomeriin. Anu Avaskari evttohus vuittii stivrra evttohusa bohtosiin 15-0 (4 guoros jiena). Golbma lahttu guđđe mearrádusas sierraoaivila.
– Sámediggi lea bargan mearrádusa, man guovddážis lea gažaldat eamiálbmoga iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvamis. Sámedikki stuorra eanetlohku lea bohtosiin 15-3 sámediggeláhkaevttohusa duohken, ja sávan maiddái, ahte earát gudnejahttet dán mearrádusa, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.
Lea gávnnahuvvon, ahte Suoma stáhta lea dálá sámediggelága buohta jeavddalaččat rihkkon riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamušaid ovdamearkan sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ektui.
Lassin Sámedikki čoahkkin mieđihii stivrii fápmudusa ovddidit láhkaevttohusa ja dárbbu mielde ráđđádallat rievdadanevttohusain, jos ášši ii sáhte dan hohpolašvuođa dihte buktit ođđa Sámedikki čoahkkimii.
– Doaivvu mielde buot riikkabeaiárasat ja olles suopmelaš servodat dorjot Sámedikki ja gudnejahttet min vuoigatvuođa mearridit iežamet áššiin. Doarjaga sáhttá ovdanbuktit máŋgga eará láhkai, ovdamearkka dihte vuolláičállimiin adreassa dahje váldimiin oktavuođa iežas riikkabeaiáirasii. Dál lea áigi gearggahit sámediggelága, joatká ságajođiheaddji Juuso.
Suoma ráđđehus attii riikkabeivviide evttohusa sámediggelága nuppástusain 17.11.2022. Riikkabeaivvit leat geavvan sáttaságastallama láhkaevttohusas ja mearridan, ahte ášši sáddejuvvo vuođđoláhkaváljagoddái, masa eana- ja meahccedoallováljagoddi, ekonomiijaváljagoddi ja bargo- ja dásseárvováljagoddi galget addit cealkámuša maŋimustá 31.1.2023.
Láhkaevttohusa ulbmilin lea ovddidit sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama ja buoridit sámiid gielas ja kultuvrras guoski iešhálddašeami ja Sámedikki eavttuid doaibmat.
Sámediggeláhkaevttohusa guovddáš ođastusat:
- 3 § válgalogahallamii merkema eavttuid ođasmahttin ja válgalogahallama ođđasit čohkken
- Ođđa iehčanas ja sorjjasmeahttun nuppástusohcandoaibmagotti vuođđudeapmi válgalogahallamii guoski áššiid várás
- Válggaid ovddideapmi ja jienasteami álkidahttin
- Virgeoapmahaččaid ráđđádallangeatnegasvuođa nannen ja ođđa njuolggadus sámiid vuoigatvuođaid vuhtiiváldimis virgeoapmahaččaid doaimmas
- Sámedikki almmolaš doaibmaválddi ovddideapmi
- Boarásnuvvan njuolggadusa dahkan ođđaáigásažžan
Oahpásnuva fáddái:
- Sámediggelága rievdadeapmi | Sámediggi
- Vuoigatvuođaministeriija fidnosiidu Sámediggelága rievdadeamis
- Sámedikki dieđáhus 17.11.2022: Sámediggeláhka ovdána riikkabeivviide – Sámediggi gieđahallá ášši nu jođánit go vejolaš
- Vuoigatvuođaministeriija dieđáhus 17.11.2022: Sápmelaččaid iešmearridanriekti ja iešráđđen nanosmuvvet
Lassedieđut:
Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi
Liŋkkat:
https://www.flickr.com/photos/samediggi-saamelaiskarajat/albums
- Sámedikki Flickr-konttus gávnnat govaid ee. Sámedikki doaimmas, lahtuin ja dáhpáhusain. Govaid sáhttá geavahit diehtojuohkima bálvaleaddji dárkkuhusaide čuovvumiin buriid dábiid. Merkešitgo gova gáldu ja govvejeaddji nama.