Sámediggi váldá geavahussii spiehkastatdili Sámedikki doaibmannávcca ja bargoveaga bargodorvvolašvuođa sihkkarastima várás
Sámedikki stivra lea mearridan váldit atnui spiehkastatdili čakčamánu 30. beaivve 2022 rádjai. Spiehkastatdilli váldojuvvo geavahussii, daningo Sámediggi ii šat bastte dálá resurssaiguin fuolahit Sámediggái boahtti áššiid doarvái buorre válmmaštallamis bivdojuvvon áigetávvaliid siste. Spiehkastatdili áigge Sámediggi bidjá návccaid dasa, ahte fuolaha organisašuvnna sámekultuvrra seailuma ja ovddideami bargguin maid birra lea lágas ásahuvvon.
Sámedikki bargun lea dikšut sámiid iežaset giela ja kultuvrra sihke sin sajádaga eamiálbmogin guoski áššiid. Sámediggi ovddasta sámiid bargguidasas gullevaš áššiin sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain. Sámediggi lea fárus badjel 150 bargojoavkkus, geavvá jahkásaččat 30-50 lágas ásahuvvon ráđđádallama sihke addá 120-250 cealkámuša dahje evttohusa jagis. Sámedikki barggut leat lassánan dovdomassii maŋimuš jagiid áigge. Ovdamearkan ovddastanbivdagiid, mat bohtet Sámediggái, mearri lea lassánan 80 % jagi 2019 ektui. Erenomážit dutkanprošeavttaid ja čielggadusaid searvvušlaš miehtanbivdagat leat lassánan.
– Gažaldat lea das, ahte Sámedikkis lea leamaš guhká jo ruhta vánet. Lassiruhtadeapmi ii leat mieđihuvvon, vaikke dárbu lea bukton nu ruhtaministeriija go vuoigatvuođaministeriija dihtui. Sámedikki barggut leat meroštallon lágas, muhto min resurssat eai šat reahke midjiide gullevaš jámma lassáneaddji bargguid dikšumii, muitala Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.
Spiehkastatdili áigge sihkkarastojuvvojit Sámedikki lágas ásahuvvon barggut. Maŋŋelebbui sirdojuvvojit Sámedikki doaimma ovddideapmái laktáseaddji barggut, oassi čanusjoavkodoaimmas, dutkanprošeavttaid ja čielggadusaid searvvušlaš miehtamiid válmmaštallan ja gieđahallan, oassi semináraid ja dáhpáhusaid ordnenbargguin, oktasašbargoorgánaid ja ráđđádallangottiid čoahkkimiid lágideapmi, gussiid vuostáiváldin sihke Sámedikki doaimmaide oahpisteamit.
Háliidit sihkkarastit bargiid dorvvolaš bargama dearvvasvuođa dáfus
Sámedikkis okta bargi bargá okto iežas doaibmasuorggistis ja doaibmasuorgi sáhttá leat duođaige viiddis. Bargiid bargoveajuid čielggademiin lea boahtán ovdan, ahte stuorra bargomearri Sámedikki bargoveaga ektui noađuha bargiid ja veajuiduvvan bargonoađis lea hedjonan.
– Bargonoađi ii sáhte šat geahpedit organisašuvnna doaibmankultuvrra ovddidemiin, muhto noađuheami geahpedeapmái dárbbašuvvojit lasi bargit. Sámediggi lea jahkásaččat evttohan vuoigatvuođaministeriijai bargoveaga doarvái buorre lasiheami. Bargoaddin mii galgat váldit duođas dili ja álgit dárbbašlaš doaibmabijuide dearvvasvuođa dáfus dorvvolaš bargodili sihkkarastima várás, muitala Sámedikki hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi.
Sámedikkis lea ollašuhtton vuoiŋŋašdearvvasvuođa guoski jearahallan bargobájiiguin 2021 sihke bargodearvvasvuođafuolahusa dahkan čuozihuvvon bargobáikečilgehus bargoveajuin ođđajagemánus 2022. Guktuin lea boahtán ovdan dearvvasvuhtii vahátlaš joatkašuvvan ja guhkálaš badjelmeare noađđuluvvan.
Sámedikki stivrra beavdegirji 4/2022 čoahkkin 9.-10.5.2022
Lassidieđut:
Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi
Pia Ruotsala-Kangasniemi
Hálddahushoavda
010 839 3106 / 040 726 2688
pia.ruotsala@samediggi.fi
