Sámegielaid gáiddusoahpahus nanne sámeoahppiid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavttain leat buoridan sámeoahppiid vejolašvuođaid studeret sámegielaid, nannet sin sápmelaš identitehta ja dainna láhkai sámegielaid ja sámi kultuvrra seailuma ja ealáskeami dán riikkas, gávnnahuvvo ođđa árvvoštallanraporttas.

Našuvnnalaš skuvlejumi árvvoštallanguovddáš (Karvi) árvvoštalai giđđat 2022, mo sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta doaibmá ja makkár váikkuhusat oahpahusas leat. Gáiddusoahpahus lea ordnejuvvon 2018 rájes. Gáiddusoahpahuspilohta ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija ja jođiha Ohcejoga gielda. Prošeavtta koordinerema fuolaha Sámediggi.

Gáiddusoahpahusprošeavtta mihttomearrin lea leamašan olahit mánáid ja nuoraid sámiid ruovttuguovllu olggobealde, geaid bearraša dahje soga giella lea sámegiella (anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiella), ja fállat sidjiide sámegiela oahpu. Árvvoštallan čájehii, ahte giela haga ii leat kultuvra. Soga dahje bearraša giela máhttin nanne fuolaheaddjiid dieđu mielde searvvušlašvuođa ja ealáskahttá sámegiela ja kultuvrra. Oahppit leat vuosttas jagi ektui golmma geardde eanet. Oahppilohku lea lohkanjagi 2022–2023 sullii 150 oahppi 90 iešguđet skuvllas ja 40 gielddas.

Buorrin beallin gáiddusoahpahusprošeavttas badjánii earret eará fuolaheaddjiid aktiiva oassálastin mánáideaset sámegiela oahppamii. Skuvlla ja fuolaheaddjiid gulahallan doaimmai bures ja erenoamážit máná skuvlagohccis lea gulahallamis dehálaš oassi. Gáiddusoahpahuspilohta oahpaheaddjit leat čeahpit ja sis lea gelbbolašvuohta, mii vuhtto maiddái oahppiid movttas ja hálus oahppat sámegiela. Oahppiid mielas oahppodiimmuin lea somá, daningo doppe bargat iešguđegelágan áššiid. Oahppi oažžu lassebargguid, jos nu háliideš. Oahpaheaddjit sámástit diimmuin olu ja maiddái ruovttuin lea vejolaš geavahit sámegiela. Iešguđege mediat leat oahpahusas lunddolaš oassi.

Oahpahussii ohcan lea álki, fuolaheaddjiid aktiivvalašvuohta lea dehálaš

Dál badjel 70 % sámemánáin ja -nuorain ásset sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Diehtu oahppi sápmelašvuođas ii álo mana skuvlii, ja danin fuolaheaddji ja oahppi ferteba ieža aktiivvalaččat ohcat oahpahussii. Oahpahusa ordnejeaddjiid ja skuvllaid dieđu mielde prošeavtta buorre bealli leamašan dat, ahte okta oahppi lea doarvái oahpu fidnemii skuvllas; gáiddusoahpahusprošeavtta haga oahpahusa ii sáhtáše fállat ovttaskas oahppái.

Vaikke gulahallan ja rávvagat leat prošeavtta álgima rájes buorránan, de gulahallama galgá ain ovddidit, nu ahte diehtu oahpahusfálaldagas juksá ain eanet bearrašiid. Maid gielddat ja skuvllat galget juohkit dieđu oahppiideaset vejolašvuođas oažžut sámegielaid gáiddusoahpahusa.

Sámegielaid sajádaga ferte čielggasmahttit oahppoplána vuođustusain

Gáiddusoahpahuspilohtas addet vuođđooahpahusa ja logahatskuvlejumi dievasmahtti oahpahusa. Dan fállet sámiid ruovttuguovllu olggobeallái guokte oahppodiimmu vahkus. Oahppodiimmut leat dábálaččat skuvlabeaivvi maŋŋá dahje iđđes.

Oahppoplána vuođustusaid ođasmahttimis galgá váldit čielgaseappot vuhtii sámegielaid erenoamášsajádaga giellan, maid galgá ealáskahttit. Maid ruovttuguovllu olggobealde fertešii leat vejolašvuohta fállat iešguđet oahppomeari sámegielas, daningo oassái oahppiin sámegiella lea eatnigiella, muhto eatnašat oahppiin leat sámegiela oahppanbálgáset álggus. Oahpahusa ulbmiliin ja sisdoaluid galgá váldit čielgaseappot vuhtii sámepedagogihka, sámiid kultuvrra ja eallinvuogi ja maiddái sámegielaid áitatvuloš dilli ja sajádat min riikka áidna eamiálbmotgiellan.

Árvvoštallama mielde prošeavtta oktan hástalussan leamašan oahppodiimmuid sajáiduhttin diibmoplánii. Mađi stuorát skuvla, dađi váddáset lea leamašan sajáiduhttit ovttaskas oahppisámegiela diimmuid diibmoplánii. Ovddidanávžžuhussan ovdanbuktojuvvo sámegiela lasiheapmi diibmojuhkui. Dát loktelii sámegielaid sajádaga maiddái skuvlenpolitihka dáfus. Seamma láhkái árvvoštallamis ovdanbuktojuvvo, ahte 90-logus ođasmahttojuvvon vuođđooahpahuslága berre ođasmahttit, nu ahte dat nannešii sámiid ruovttuguovllu sámeoahppiid lassin maiddái ruovttuguovllu olggobealoahppiid vuoigatvuođa sámegillii ja sámegielat oahpahussii.

Lassedieđut:

Marita Härmälä
Njunuš árvvoštallanáššedovdi, Karvi
+358 29 533 5560
marita.harmala@karvi.fi

Hanna Helander
Prošeaktahoavda, sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta
+358 40 7012 094
hanna.helander@edu.utsjoki.fi

Liŋkkat:

Härmälä, M., Sarivaara, E. & Laihonen P. 2022. ”Paljon on tehty, mutta paljon on vielä kehitettävää.” Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuspilotin arviointi 2022.

Lassedieđut Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeavtta birra:

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta jođiha Ohcejoga gielda ja koordinere Sámediggi. Prošeavtta mihttomearrin lea fállat sámegielaid gáiddusoahpahusa vuođđoskuvlla ohppiide ja nuppi dási studeanttaide sámeguovllu gielddaid olggobeallái guokte vahkkodiimmu ja ovddidit sámegieloahpahusa pedagogihka. Gáiddusoahpahusprošeavtta oahpahus lea reálaáiggi oahpahus (nu gohčoduvvon synkronalaš oahpahus), mas oahpaheaddji ja oahppit oassálastet oahppodiibmui seamma áigge iežaset dihtoriiguin iešguđet guovllus.