Sámi psykososiála doarjaga ovttadaga boahttevuhtii ferte gávdnat čovdosa
Sámediggi doarjala Suoma ráđđehussii, ahte dat sihkkarastá sámi psykososiála doarjaga ovttadat Uvjj – Uvjâ – Uvjja doaimma joatkašuvvama maiddái duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna barggu nohkama maŋŋá. Sámediggi atná dehálažžan, ahte Suoma stáhta guoddá ovddasvástádusa sápmelaččaid miela buresveadjimis ja dan doarjumis.
Sámediggi evttoha, ahte jagi 2026 áigge ovttadaga doaibma joatkašuvvá dainna lágiin, ahte dálá soahpamuš jotkojuvvo ja lasseruhtadeapmi várrejuvvo. Ovdal jagi 2027 álggu doibmii galggašii gávdnat bissovaš čovdosa sierra láhkaásaheami ja ruhtadeami bokte.
– Uvjja vuođđudeapmi ja doaibma leat mearkkašahtti láhkai buoridan sápmelaččaid mielladearvvašvuođa bálvalusaid, go mis lea vuosttas háve Suomas bálvalus, man sáhttá geavahit golmma sámegillii ja dan láhkai, ahte iežas kulturduogáš vuhtiiváldo lunddolaččat, gávnnaha Sámedikki ságajođiheaddji sadjásaš Tuomas Aslak Juuso.
Sámi psykososiála doarjaga ovttadat Uvjj – Uvjâ – Uvja lea vuođđuduvvon sámi duohtavuođa- ja soabadankomišuvdnabarggu áigái. Ovttadaga doaibma vuođđuduvvá stáhtaráđi kansliija ja Lappi buresveadjinguovllu gaskasaš soahpamuššii, mii nohká duohtavuođa- ja soabadankomišuvdnabarggu nohkamii jagi 2025 loahpas. Sierra ovttadaga vuođđudeapmi proseassa áigái leamaš vealtameahttun daningo vástideaddji bálvalus ii leat gávdnon.
Jahki 2026 lea kritihkalaš sámeservoša buresveadjima dáfus
Dilli sápmelaččaid mielladearvvašvuođa bálvalusaid ektui ii leat rievdan Uvjj – Uvjâ – Uvjja doaimma lassin proseassa áigge, de ovttadaga doaimma burgin dolvvošii jáhkehahttimis ruovttoluotta dillái, mas sápmelaččaid bálvalusat leat váilevaččat. Jahki 2026 lea erenomáš kritihkalaš, daningo duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna raportta almmustahttin gáibida maiddái sámeservošis barggu ovdanboahtti vejolaččat hui váttisge vásáhusaid burgimii ja gieđahallamii.
Sámedikki mielde ovdasajis lea danin vealtameahttun sihkkarastit, ahte Uvjja doaibma joatkašuvvá dálá hámis jagi 2026 áigge. Dása eaktun lea dálá soahpamuša joatkin ja doaimma dievaslaš ruhtadeami sihkkarastin.
– Mii bivdit Suoma ráđđehusa guoddit ovddasvástádusa sápmelaččaid miela buresveadjimis ja sihkkarastit sámi psykososiála doarjaga ovttadahkii dárbbašlaš lasseruhtadeami čavčča 2025 bušeahttaráđđádallamiin, vai doaibma sáhttá joatkašuvvat boatkankeahttá, dadjá ságadoalli sadjásaš Juuso.
Dahkkojuvvon áŋgiruššamiid ii galgga manahit
Sámediggi deattuha, ahte ovttadaga doibmii galgá hukset bissovaš vuođu. Fástan rievdadeami leat evttohan ee. sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvdna, ON:id sierraraporterejeaddji Fabian Salvioli ja álbmotlaš vehádagaid suodjaleami guoski rápmaoktasašsoahpamuša ráđđeaddi komitea. Ovttadaga doaimma ovdii lea áŋgiruššon mearkkašahtti láhkai, earret eará bargit leat rekryterejuvvon ja lasseskuvlejumit ordnejuvvon, mii lea addán vejolašvuođa doaimma álgima lihkostuvvamii. Lea de erenomáš dehálaš, ahte ovttadaga bálvalusat ja áššedovdámuš seilot boahttevuođas maid sámeálbmoga geavahusas, iige bargu mana duššás.
– Uvjja doaimmas leat máŋggat dehálaš elemeanttat, dego gielalaš, kultuvrralaš ja riikkaviidosaš jovssahahttivuohta, mat leat sápmelaččaide hui guovddážis ja main lea dehálaš doallat gitta boahttevuođas maid. Danin lea vealtameahttun, ahte ovttadaga doibmii gávdnat čovdosa, mii dorvvasta dan sajádaga ja ruhtadeami, muhto dahká vejolažžan seammás ahte dat doaibmá eará sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa lunddolaš oassin, dadjá Sámedikki vs. sosiála- ja dearvvašvuođačálli Anni Koivisto.
Sámediggi evttoha, ahte sápmelaččaide oaivvilduvvon psykososiála doarjja ollašuhttošii boahttevuođas stáhta sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa sierrabálvalussan, mas lea sierra láhkaásaheapmi ja ruhtadeapmi. Lágas sáhtášii meroštallat bálvalusa ruhtadeapmái, stivremii, čuovvumii, árvvoštallamii ja ollašuhttimii gullevaš ovddasvástádusaid. Válmmaštallama galggašii álggahit farggamusat, vai sápmelaččaid luohttámuš servodaga bálvalusaide seailu.
Sámedikki stivra lea geassemánu čoahkkimis 7/2025 dohkkehan duogášmuittuhančállaga, mas linnjejuvvojit Sámedikki oainnut sámi psykososiála doarjaga ovttadaga doaimma dorvvasteami várás.
Lassedieđut
Tuomas Aslak Juuso
ságajođiheaddji sadjásaš
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
Anni Koivisto
vs. sosiála- ja dearvvašvuođačálli
044 775 6560
anni.koivisto@samediggi.fi
