Sámediggi
Sámediggi lea sámiid álbmotválljen iešráđđenorgána Suomas. Sámediggi mearrida áššiin, mat gusket sámiid iežaset giela, kultuvrra ja eamiálbmotsajádaga ja dikšu daidda gullevaš doaimmaid.
Sámit leat eamiálbmot, mas lea iežas historjá, giella, kultuvra, ealáhusat, eallinvuohki ja identitehta. Suoma vuođđoláhka sihkkarastá sámiid ruovttuguovllus sin giela ja kultuvrra guoski iešráđđema dan mielde, go lágas ásahuvvo (Vuođđoláhka 121.4 §). Vuođđolága 17 § 3 momeanttas sámiide sihkkarasto vuoigatvuohta eamiálbmogin bajásdoallat ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Vuođđolága njuolggadusat hábmejit sámiid iežaset giela ja kultuvrra guoski iešráđđema vuođu álbmotlaš rievttis.
Sámediggi ollašuhttá sámiid iešráđđema
Sámediggi lea jagi 1996 álggus iežas lágain vuođđuduvvon sámiid iešráđđenorgána. Sámediggi vuođđuduvvui jagi 1995 ođasmahtton vuođđolága vuođul. Sámedikki ovdal jagiid 1973-1995 doaimmai sámi parlameanta, mii lei vuođđuduvvon das addojuvvon stáhtaráđi ásahusain.
Ođastuvvon sámediggeláhka bođii fápmui 1.8.2025. Ođastusa ulbmilin lea suodjalit ja ovddidit sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama ja buoridit sámiid iežaset giela ja kultuvrra guoski iešráđđema ja Sámedikki doaibmaneavttuid.
Sámediggelága ođastusa oktavuođas ođastuvvui Sámedikki almmolaš doaibmaváldi. Sámedikki bargun lea mearridit sámiid iežaset giela, kultuvrra ja eamiálbmotsajádaga guoski áššiin ja dikšut daidda gullevaš doaimmaid. Eará áššiin Sámediggi ovddida sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama. Sámediggi doaibmá maiddái sámegiela ja kultuvrra bajásdoallama ja ovddideami sihkkarastima várás sámeoahpahusa ja -skuvlema áššedovdin ja buorida daid ovddideami ollisvuohtan.
Sámi kulturiešráđđen guoská sámiid ruovttuguovllu, mas lea ásahuvvon sámediggelágas. Guvlui gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat sihke Lappi bálggus Soađegili gielddas elege geavadis Vuohčču.
Sámiid ruovttuguovlu.
Ruhtadeapmi ja doarjagiid mieđiheapmi
Sámediggi doaibmá vuoigatvuođaministeriija hálddahussuorggis, muhto lea iehčanas stáhta virgeoapmahaččain. Sámedikki doaibma ruhtaduvvo stáhta bušeahttaruhtademiin. Sámediggelága 2 § mielde stáhta bušeahtas galgá várret doarvái olu mearreruđa Sámedikki lágas mearriduvvon doaimmaide. Stáhta bušeahttaevttohusas 2026 (22.9.2025) riekteministeriija váldoluohkás momeanttas 25.01.50 lea evttohuvvon 4 895 000 euro sámiid kulturiešráđđema bajásdoallama goluide.
Sámediggelága 8 § 2 momeantta mielde Sámediggi mearrida Sámedikki bokte mieđihuvvon doarjagiin. Barggu divššodettiin Sámediggi doaibmá stáhtadoarjjavirgeoapmahažžan.
Dan lassin Sámedikki bokte mieđihuvvo ruhtadeapmi sámegielat árrabajásgeassima ja sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid sihkkarastimii, sámegielat kultuvrra ovddideapmái ja sámeservviid doaibmamii ja maiddái sámegielat oahppamateriálabuvttadeapmái. Sámedikkis leat maiddái sierraprošeavttat, mat ruhtaduvvojit ee. stáhta ja Eurohpa uniovnna ruđain.
Sámediggi ovdanbuktá sámiid virggálaš oainnu
Sámedikki bargun lea ovddastit sámiid iežas álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš bargguin. Sámediggi ollašuhttá iežas riikkaidgaskasaš doaimma ovttasráđiid eará sámedoibmiiguin, mielde maiddái Norgga ja Ruoŧa Sámedikkit, Sámi parlamentáralaš ráđi bokte ja ovttasráđiid Sámiráđiin.
Sámediggi geavaha iehčanas mearridanválddi. Sámediggi addá jahkásaččat sullii 200 earálágan álgaga, evttohusa ja cealkámuša sierra virgeoapmahaččaide. Dan lassin Sámediggi nammada ovddasteaddjiid iešguđetlágan bargojoavkkuide.
Okta Sámedikki váldodoaibmavugiin lea, ahte ráđđádallat virgeoapmahaččaiguin. Sámediggelága 9 § ovttasdoaibman ja -ráđđádallangeatnegasvuohta lea ođastuvvon deattuhit eanet go ovdal eiseválddiid ja Sámedikki ovttasbarggu ja čuovvut riikkaidgaskasaš eamiálbmotrievttis ovdánan friija ja dihtui vuođđuduvvi ovdamiehtama (FPIC) prinsihpa. Eiseválddit galget daiguin vugiiguin, mat leat geavahusas 1) buoridit sámegielaid bajásdoallama ja ovddideami ja sámiid vuoigatvuođa ja eavttuid bajásdoallat ja ovddidit iežaset kultuvrra maiddái sin árbevirolaš ealáhusaid; ja 2) geahpedit iežaset doaibmabijuin boahtti negatiiva váikkuhusaid sámegielaide ja sámiid vuoigatvuođaide ja eavttuide bajásdoallat ja ovddidit iežaset kultuvrra maiddái sin árbevirolaš ealáhusaid.
Álbmotlaš láhkaásaheami lassin Sámedikki doaimma stivre Sámedikki čoahkkima dohkkehan bargoortnet, mas ásahuvvo earret eará virggiin, sierra orgánain ja daid bargguin ja maiddái hálddahusmeannudeamis Sámedikkis.
Válgabaji álggus Sámedikki čoahkkin dohkkeha válgabaji doaibmaprográmma. Doaibmaprográmmas ásahuvvojit mihttomearit válgabaji doibmii. Dárkilut jahkásaš mihttomearit ásahuvvojit guđege jagi doaibmaplána-bušeahtas. Mihttomeriid ollašuvvan čuvvojuvvo jahkásaččat dahkkon doaibmačilgehusas. Sámedikki bargoveahkapolitihka jođihuvvo bargoveahkapolitihkalaš áššebáhpáriiguin, masa gullet bargoveahkapolitihkalaš prográmma ja maiddái dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođaplánat.
Sámedikki váldodoaibmabáiki lea Anáris sámekulturguovddáš Sajosis. Sámedikkis lea lassin siidodoaibmabáiki Eanodagas.
Sámiid eará álbmotválljen orgánat
Sámedikki lassin nuortalaččain lea iežas, sierra mearrádusbarganorgána, nuortalaččaid siidačoahkkin. Nuortalaččaid siidačoahkkimis lea ásahuvvon nuortalaš lágas (253/1995). Nuortalaš lága mihttomearrin lea ovddidit nuortalaččaid ja nuortalaš guovllu eallindiliid ja áigáiboahtovejolašvuođaid, ja lassin doalahit ja ovddidit nuortalaš kultuvrra. Nuortalaš guovlu lea Anára gieldda nuortaoasis. Nuortalaš láhka spiehkkasa sámediggelágas, ja gullá eana- ja meahccedoalloministeriija vuollái.
Sámit leat okta álbmot njealji stáhtas. Norggas, Suomas ja Ruoŧas sámiin leat iežaset álbmotválljenorgánat, Sámedikkit.
Norgga Sámediggi vuođđuduvvui jagi 1987 (láhka 1987:56) ja dat álggahii doaimma jagi 1989. Norga lea ratifiseren ILO 169-konvenšuvnna eamiálbmogiid vuoigatvuođain. Norgga vuođđoláhka dovddasta sámiid eamiálbmogin.
Ruoŧa Sámediggi vuođđuduvvui jagi 1992 (láhka 1992:1433) ja dat álggahii doaimma jagi 1993 álggus. Ruoŧa Sámediggi lea sihke iešráđđenorgána ja stáhta virgebáiki. Ruoŧa Sámediggi doaibmá Ruoŧa eanadoalloministeriija hálddahussuorggis. Ruoŧa vuođđoláhka dovddasta sámiid álbmogin.
