Suomâ škovláid tiätu sämmilijn

Máttááttâs- já kulttuurministeriö lii mieđettâm Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia Dihtosis-haahân ruttâdem. Haavâ tárguttâs lii toohâđ sämikulttuur uápisin škoovlâin.

Sämmiliih láá Euroop union áinoo algâaalmug, mutâ Suomâ škoovlâin sämmilijn máttáátteh uáli uccáá já maŋgii oppâkiirjij tiätu lii kärži já puárásmum. Taan ääigi jo paijeel 70 % säminuorâin- já paarnijn ääsih sämmilij päikkikuávlu ulguubeln, kost sij pyehtih tiäđu uccáávuođâ tiet kuáhtáđ olgoštem já kivsedem. Meid säminuorah, kiäh láá aktiivliih somest, kuáhtájeh ennuv vajesaavâ. Ohtân suijân taas lii media rähtim oovtpiälálâš kove sämmilijn. Haavâ tehálumos ulmen lii lasettiđ väldiaalmug nuorâi tiäđuid sämmilijn.

Sämmilij aalmugpeivi lii kuovâmáánu 6. peeivi. 6.2.1917 tollui Taažâ Ruándimist vuossâmuš tave-eennâmlâš sämičuákkim, mii algâttij väldikuudij raajijd rastaldittee ohtsâšpargo sämmilij kooskâst. Sämmilij aalmugpeivi ávuduvvoo jyehi ive sämieennâm jieškote-uv kuávlust já Suomâst ovdâmerkkân sämikuávlu škoovlâin lii talle juhlepeivi. Haavâ ohtân ulmen lii rähtiđ sämmilij aalmugpeeivist väldikodálâš teemapeivi Suomâ škoovlâin. Teemapeeivi lasseen kiđđuv uárnejuvvoo škoovlâin pargopáájáid, maid tuálih škuávlejum säminuorah.

Haavâ Sämitige pargen lii väljejum kulttuurpyevtittem (AMK) uáppee anarâš Minna Lehtola. Minna pargon lii oovtâstpargoost säminuorâiguin nuurrâđ tiäđu tast, ete maid sämmilijn kolgâččij muštâliđ syemmilâš párnáid já nuoráid. Nuorâi Akatemiast lii kuhes hárjánem sierâlágán haavâi já pargopaajij orniimist já sij västideh haavâst tast, ete maht kalga oovdânpyehtiđ tiäđu párnáid já nuorâid tienuuvt, ete sij iberdeh tom já tot kiäsut sii.

Lasetiäđuh:

Kaisa Tapiola-Länsman, Sämitige nuorâičällee, kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi, 050 382 5179

Hilla Aaltio, Proojeektkoordinaattor, Nuorâi Akatemia, hilla.aaltio@nuortenakatemia.fi, 045 260 8801