Sámediggi lea behtton Dihtosis-ruhtadeami nohkamii: sámedieđu oažžumii dehálaš prošeavtta doaibma lea gaskkalduvvan
Sámediggi lea behtton oahpahus- ja kulturministeriija mearrádussii go ii mieđit nuoraidráđđái 30 000 e lassemearreruđa Dihtosis-doaimma fástan dahkamii. Dihtosis-prošeavttas lea leamaš dehálaš sadji sámedieđu oažžuma dorvvasteamis. Dihtosis-doaimmas nuorat ohppet sámekultuvrras ja doaibma lokte sápmelaččaid ja sámekultuvrra oassin nuoraid árgadieđu. Doaimmain doarjut sámenuoraid osolašvuođa, ovttaveardásašvuođa ja máŋggaláganvuođa.
Sámedikki nuoraidráđđi lea ollašuhttán njealji lohkanjagi áigge Dihtosis-skuvlagalledemiid, main sámenuorat galledit muitaleamen sápmelašvuođas ja sámekultuvrras. Prošeavtta áigge lea oahpahusa doarjjan ollašuhtton metodakoartabáhkka, mobiilaspealut ja video-oahppodiimmut. Dihtosis-doibmii lea leamaš hui stuorra dárbu, ja prošeakta lea mannan jahkásaččat ásahuvvon mihttomeriid badjel máŋggageardásaččat. Maiddái dan veaddjilvuođa dutkan pro gradu -bargu (Heinola, 2022), mii lea nuoraidráđiin ovttasbarggus ollašuhtton čujuhii, ahte Dihtosis lea dárbbašlaš ja dehálaš maiddái oahpaheaddjiid mielas, ja das lea leamaš stuorra mearkkašupmi sámenuoraid buresveadjimii.
– Suoma stáhta lea lokten Dihtosis-prošeavtta positiivvalaš ovdamearkan riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaraporteremis das, mo Suopma ovddida sámedieđu. Suoma stáhta ii goittotge leat duođalaččat čatnasan doaimma ovddideapmái ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaidis ollašuhttimii. Doaibma nohká go fásta ruhtadeapmi váilu, muitala Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.
Dihtosis-doaibma lea ollašuhtton Oahpahus- ja kulturministeriija sierraruhtademiin jagiin 2018-2022. Ovttasbarggus Nuoraid Akatemiijain ollašuhtton prošeaktahámát doaibma nogai 30.6.2022. Prošeavtta ulbmilin lea leamaš dahkat sápmelaččaid ja sámekultuvrra dovddusin eanetlogu nuoraide. Nuoraidráđi ulbmilin lea Dihtosis-doaimma stáđásmahttin oassin nuoraidráđi vuođđodoaimma, ja dása dárbbašuvvo 30 000 euro lassemearreruhta. Prošeaktahámát doaibma ii leat bistevaš čoavddus, muhto sámedieđu ovddideami várás dárbbašuvvo dihtomielalaš bargu.
– Stáhta ekonomiijas 30 000 euro lea unna supmi, muhto das leat mearkkašahtti váikkuhusat sámenuoraid osolašvuhtii, sámedieđu lasiheapmái ja vaššiságaid ja stereotyhpaid geahpedeapmái. Lea ákkastallon sivva vuordit stáhtas dákkár doaimma ášši ovdii, dadjá nuoraidráđi ságadoalli Anni-Sofia Niittyvuopio
Sámedihtui lea hui stuorra dárbu
Mánáidáittardeaddji varas čielggadusa mielde sámemánát sávvet Supmii eanet dieđu sápmelaččaid birra. Maiddái OKM ovddidanbargojoavkku čielggadus gávnnahii, ahte vuođđooahpahusa oahppamateriálat eai vástit doarvái bures sámedieđu dárbui, dasgo dat sisttisdollet sámedieđu unnán, ja diehtu lea váilevaš ja maiddái boastut. Mánáidáittardeaddji čielggadusas mánát vásihit, ahte sápmelašvuođas, sámegielain ja kultuvrras diehtit Suomas hui unnán. Vuosttaš áššin čielggadussii oassálastán mánát bukte ovdan dieđu lasiheami dehálašvuođa. Jos olbmot dieđášedje eanet sápmelašvuođas, ovdagáttut ja olggušteapmi livčče unnit. Olggušteapmái gullevaš boasttuvuođaid galggašii mánáid mielas loktet rahpasit ovdan. Čielggadusa doaibmaevttohussan lea sámedieđu lasiheapmi skuvllain ja iešguđet dieđihankanálain olggušteami ja givssideami geahpedeapmin.
– Livččii váivi, jos prošeakta nogašii dál, go oahpaheaddjit leat gávdnan prošeavtta doaimma ja materiálaid. Máhcahaga vuođul, maid mii leat čohkken, oahpaheaddjiin lea leamas álkit gieđahallat sápmelašvuođa oahpahusas skuvlagalledemiid maŋŋá. Sii leat maiddái duođalaččat čatnasan sámedieđu buktimii oassin sin oahpahusa, joatká nuoraidráđi várreságadoalli Maria Mäkinen.
Mánáidáittardeaddji doaimmahaga čielggadus (2023): ”Somá ahte justa mun oaččun stuđeret dán giela ja dat lea oassi mu kultuvrra”: Sámemánáid buresveadjin ja vuoigatvuođaid ollašuvvan”
Oahpahus- ja kulturministeriija čielggadus (2020): Sámediehtu vai váilevaš diehtu sápmelaččain? Čielggadus sámedieđus vuođđoskuvlla suoma- ja ruoŧagielat oahppamateriálain
Lassedieđut:
Leo Aikio Sámedikki II várreságajođiheaddji
leo.aikio(at)samediggi.fi
040 621 6505
Anni-Sofia Niittyvuopio
nuoraidráđi ságadoalli
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
040 610 7905
Elli-Marja Hetta,
Nuoraidčálli
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
050 3825179
Sámedikki nuoraidráđi váldobargun lea ovddidit sámenuoraid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra Suoma ja nannet sámenuoraid gullevašvuođa sámekultuvrii. Nuoraidráđđi válmmaštallá maiddái daid Sámedikki cealkámušaid, álgagiid ja eará bealiváldimiid, mat gusket sámenuoraid dahje sámenuoraid eallindiliid.
