Sámedikki ságajođiheaddjit dubmejit sámiide čuohcci vaššiságaid
Sámiide čuohcci vaššiságat leat lassánan sakka mannan áiggiin, go sámediggeláhkaevttohus lea leamaš gieđahallamis riikkabeivviin ja almmolašvuođas. Mii leat čuvvon hui fuolas juobe vaši giktaleami ja veahkaválddiin baldima, ja ain garrasut, sámiide čuohcci ságastallankultuvrra. Sámedikki ságajođiheaddjin mii dubmet ollásit sámiide čuohcci vaššiságaid ja gáibidit áššálaš ja duohtavuhtii vuođđuduvvi ságastallama.
Dutkamušaid mielde sámit deivet ainge olggušteami ja vaššiságaid suopmelaš servodagas. Maŋimuš beivviid áigge mii leat beassan duođaštit, mo erenoamážit sámiid vuoigatvuođaid bealušteaddji olbmuid heađuštit eandaliige sosiálalaš medias. Vel riikkabeivviinge lea málejuvvon veahkaválddálaš áittagovat. Juohkehaččas, eandaliige olbmuin, geat leat oinnolaš luohttámušbargguin ja eará mearkkašahtti sajádagas, lea ovddasvástádus hukset konstruktiivvalaš ja duohtavuhtii vuođđuduvvi ságastallankultuvrra, ja leat giktalkeahttá sámiide čuohcci vaši. Buotlágan vaššiságaid galgá áinnas dubmet, erenoamážit, go dat čuhcet unnitlohkui, mii lea hávváduvvi sajádagas.
Erenoamáš fuolas mii leat sámenuorain ja sin veadjimis. Servodatlaš ságastallama atmosfearas lea hirbmat garra váikkuhus, ja buot nuorain lea vuoigatvuohta eallit Suomas ráfis, kulturduogážisttis fuolakeahttá. Mii bivdit, ahte eahpeáššálaš, bilkideaddji, badjelgeahčči ja gielis kommeanttaid gaskii mannat háhppilit. Suopmelaš servodagas ii leat doarvái diehtu sámiid birra, ja danin dieđu duođalašvuohta lea erenoamáš dehálaš.
Mii háliidit maiddái muittuhit, ahte mii Sámedikki ovddasteaddjit leat álo gergosat ságastallamii, ja muitalit áššiid duogážiid ja Sámedikki doaimmas. Erenoamáš dehálaš lea oahpásnuvvat fuolalaččat ovdanbuktojuvvon čuoččuhemiide ja daid duođalašvuhtii: ovdamearkka dihte sámediggelága ođasmahttimii laktáseaddji duohtadieđut leat álkit oažžumis. Sámedikki váldodoibmii ja doibmii sáhttá oahpásnuvvat Sámedikki neahttasiidduin: https://samediggi.fi/valdodoaibma/?lang=dav
Lea dušši giktalit gova sámiin riidaleaddji álbmogin. Mis leat sierramielalašvuođat, nu mo suopmelaččainge, ja daidda dehálamos čoavddusin galgá álo leat konstruktiivvalaš, duohtadihtui vuođđuduvvi ságastallan. Sámit ja suopmelaččat leat juo guhká doaibman buorre ovttasbarggus sámiid ruovttuguovllus.
Sámediggi, dahje buot dan luohttámušolbmot, leat čatnasan oktasaš ehtalaš rávvagiidda, maid dievasčoahkkin lea dohkkehan geassemánus 2019. Rávvagiid ulbmilin lea oahpistit, mo válljet ehtalaččat rivttes doaibmavugiid ja mo ovddalgihtii eastadit eahpeáššálaš láhttema ja heađušteami ja dárbbu mielde mannat daid gaskii. Ulbmilin lea nannet dan, ahte áššiid gieđahallat Sámedikkis áššálaččat, mávssolaš vugiin ja dakkár duođalašvuođain ja čatnašumiin, man ášši gáibida.
Sámedikki dievasčoahkkin gieđahallá stivrra evttohusa sámediggelága rievdadeamis maŋŋebárgga 29.11.2022. Mii vuordit, ahte ehtalaš rávvagiid čuovvut maiddái min iežamet dievasčoahkkimis, ja ahte ságastallojuvvo áššálaččat ja mávssolaš vugiin.
Tuomas Aslak Juuso, ságajođiheaddji
Anni Koivisto, I várreságajođiheaddji
Leo Aikio, II várreságajođiheaddji
Lassedieđut:
Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi
Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi
