Sámiide guoski dutkamuša ehtalaš rávvagat leat gárvvásmuvvan
Rávvagiid ulbmilin lea eamiálbmogiid dutkanehtalaš prinsihpaid mielde hukset kultuvrralaččat oadjebas ollašuhttinvugiid ja dutkandili dutkamuša dahkamis. Rávvagat leat almmustahttojuvvon neahtas suomagillii, davvisámegillii, anárašgillii, nuortalašgillii ja eaŋgalsgillii.
Sámiid ja sámedutkamuša gaskkas lea jo 1970-logu rájes ságastallojuvvon ehtalaš rávvagiid mearkkašumis. Bargojoavku lea bargan guhtta jagi rávvagiiguin, mat almmustahttojuvvojedje 30. miessemánu 2024.
Ehtalaš rávvagiid gárvvisteapmi lea spiehkkasan dieđasuorggi vuođul dahkkojuvvon dutkanehtalaš rávvagiid proseassas, main dieđasuorggi ovddasteaddjit linnjejit gaskaneaset ehtalaččat mearkkašahtti prinsihpaid. Sámiide guoski dutkamuša ehtalaš rávvaga leat gárvvistuvvon ovttasbarggus sámeservošiiguin ja sámedutkiiguin.
Dál almmustahttojuvvon rávvagiid ulbmilin lea eamiálbmogiid dutkanehtalaš prinsihpaid mielde hukset kultuvrralaččat oadjebas ollašuhttinvugiid ja dutkandili dutkamuša dahkamis. Rávvagiid heivehit buot dieđasurggiin, main dutket sámiid, sámeservodaga ja sámeservošiid. Rávvagat gusket maiddái sámiid ruovttuguovllus dahkkon dutkamuša, mas sáhttá leat váikkuhus sámiide.
– Rávvagiid heivehit dutkamuššii dieđasuorggi ja metoda vuođul. Rávvagiid ollašuhttin vuođđuduvvá dutki iežas meroštallamii, iige dán muttus leat áigumuš vuođđudit doaibmagotti ovdaárvvoštallama várás, muitala bargojoavku.
Eamiálbmogiid dutkanvugiin deattuhuvvo servoša mearkkašupmi. Kultuvrralaš árvvuid, norpmaid sihke kollektiivvalaš iešmearridanrievtti vuhtiiváldin leat dehálaš sajádagas. Dát mearkkaša eandalii dan, ahte kommunikašuvdna dutki ja earáid dutkamuššii oassálastiid gaskkas lea oktilaš ja veahkkálas. Dutki galgá ipmirdit buorebut, makkár dutkanárbevirrui su dutkamuš sajáiduvvá ja makkár váikkuhusat su duogážis ja sajádagas leat dutkamuša ollašuhttimii.
– Rávvagiid vuolggasadjin lea sápmelaš servodaga ja dieđu gudnejahttin ja árvvusatnin. Dat mearkkaša sámegielaid, sápmelaš dieđu, árbevieruid ja rivttiid ipmirdeami ja vuhtiiváldima.
– Dutkit galget maiddái oahpásmuvvat doarvái bures ovddalgihtii ovddit dutkamušaide ja arkiivamateriálaide, vai dutkamuš ii šatta sámeservošiidda stuorit noađđin go lea dárbu.
Rávvagiid mielde dutkiin lea ovddasvástádus máhcahit ja juohkit dutkanmateriálaid ja -bohtosiid daiguin sámeservošiiguin, geat leat oassálastán dutkamuššii.
Rávvagat almmustahttojuvvojit buot Suomas ealli sámegielaiguin sihke suomagillii ja eaŋgalsgillii. Liŋka rávvagiidda gávdno bargojoavkku siiddus: https://www.ulapland.fi/FI/Kotisivut/Saamelaisia-koskevan-tutkimuksen-eettiset-ohjeet-
Lassedieđut bargojoavkku lahtuin:
Rauna Kuokkanen, Lappi universitehta, tel. 040 484 4350
Pirjo K. Virtanen, Helssega universitehta, tel. 050 318 2400
Sigga-Marja Magga, Oulu universitehta, tel. 050 568 5326
Lydia Heikkilä, Sámediggi, tel. 040 594 0559
Janne Näkkäläjärvi, Sámi oahpahusguovddáš, tel. 040 759 9427
