Eiseválddiid bušeahttageahpideapmi áitá sámegielaid ovdánahttima
Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale Sámedikkit leat fuolas bušeahttageahpidemiin mat áitet sámegielaid. ON álgoálbmotgielaid logijahki (2022–2032) lea buorre vejolašvuohta nannet dáid gielaid, muhto dat gáibida doarjaga eiseválddiin.
Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale Sámedikkit leat ásahan Sámi Giellagáldu ovddidan dihte sámegielaid normerema. Dán golmma davviriikkas lea stuora ovddasvástádus vuhtiiváldit sámegielat álbmoga ja dan ovcci iešguđet sámegiela.
Davviriikkain lea ásahusain nugo Norgga giellaráđis, Ruoŧa Institutet för språk och folkminnes ja Suoma Ruovttueatnan gielaid guovddážis, ovddasvástádus normeret majoritehtagielaid. Seamma lági mielde bargá Sámi Giellagáldu normeret sámegielaid.
Sámegielat leat smávva gielažat rašes dilis, ja lea váttis gávdnat giellagelbbolašvuođa buot riikkain. Rájiidrasttildeaddji giellaovttasbargu lea dan dihte dehálaš vai bisuha sámegielaid oktasaš vuođu.
Oktasaš normerenorgána lea dehálaš sihkkarastin dihte ahte gielat ovdánit seamma guvlui rájiid rastá. Majoritehtagielat báidnet tearbmaovdánahttima sakka, ja dan dihte lea davviriikkalaš ovttasbargu mearrideaddji vai sihkkarastá oktasaš giellanormerema. Sámegielat dárbbašit maid bistevaš vuođu ja vuordevaš dili vai lea vejolaš čađahit guhkit áiggi giellabargguid.
Normerenbargu ii leat dušše dárbbašlaš sámegielaid geavaheapmái almmolašvuođas, muhto lea maid dárbbašlaš digitála reaidduid, nugo divvunprográmma ja hállansyntesa, ovdánahttimii. Lea dárbu dákkár reaidduide vai sámegielaid galgá sáhttit geavahit digitaliserejuvvon servodagas.
Buot davviriikkat leat geatnegahttán iežaset suddjet ja ovdánahttit sámegielaid ja sámi servodagaid. ON álgoálbmotlogijahki (2022–2032) lea buorre vejolašvuohta eiseválddiide nannet sámegielaid guhkesáigásaš ovdánahttima. Evttohuvvon bušeahttageahpedeamit Ruoŧas ja Suomas geahnohuhttet dán ulbmila.
Geahpedeamit dagahit eahpesihkarvuođa sámegielaid ovdánahttima hárrái boahtteáiggis. Ruđat mat ovdal leat merkejuvvon doarjut giellanormerema, leat dál geahpeduvvon, ja dat áitá olles sámi giellabarggu vuođu.
Mii ávžžuhit dan dihte, ahte ovttatmano álggahuvvojit doaimmat, mat sihkkarastet ruhtadeami Sámi Giellagáldui, vai nannet sámegielaid boahtteáiggi.
Norgga Sámedikki presideanta Silje Karine Muotka
Ruoŧa Sámedikki presideanta Håkan Jonsson
Suoma Sámedikki presideanta Pirita Näkkäläjärvi
Dás lea sáhka:
- Sámi Giellagáldu lea sámi álbmoga oktasaš davviriikkalaš áššedovdiorgána sámegielaide guoski gažaldagain.
- Sámi Giellagáldu doaimma ruhtadit ovttas Suoma, Ruoŧa ja Norgga Sámedikkit.
- Suoma beale Sámedikki kulturiešráđđemii jahkái 2025 čujuhuvvon ruhtadeami čuohppamiid dihtii Sámi Giellagáldui juolluduvvon ruhtadeapmi gártá geahpeduvvot.
- Ruoŧa ráđđehusa bušeahttaevttohusas jahkái 2025 ii leat Sámi Giellagáldui čujuhuvvon ruhtadeapmi ollenge.