Viranomaisten budjettileikkaukset uhkaavat saamen kielten kehittämistä
Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät ovat huolissaan budjettileikkauksista, jotka uhkaavat saamen kieliä. YK:n alkuperäiskansakielten vuosikymmen (2022–2032) on hyvä mahdollisuus vahvistaa näitä kieliä, mutta se tarvitsee tukea viranomaisilta.
Kuvassa vasemmalta Norjan Saamelaiskäräjien presidentti Silje Karine Muotka (kuva: Ørjan Marakatt Bertelsen), Ruotsin Saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtaja Håkan Jonsson (kuva: Marcus Bäckström) ja Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi (kuva: Ville Fofonoff).
Norjan, Ruotsin ja Suomen puolen Saamelaiskäräjät ovat perustaneet Sámi Giellagáldun edistääkseen saamen kielten normitusta. Näillä kolmella Pohjoismaalla on suuri vastuu ottaa huomioon saamenkielinen kansa ja sen yhdeksän eri saamen kieltä.
Pohjoismaisilla instituutioilla kuten Norjan kielineuvostolla (Språkrådet), Ruotsin Institutet för språk och folkminnellä ja Suomen Kotimaisten kielten keskuksella on vastuu normittaa enemmistökieliä. Samalla tavoin työskentelee Sámi Giellagáldu normittaessaan saamen kieliä.
Saamen kielet ovat pieniä, hauraassa tilanteessa olevia kieliä, ja on vaikea löytää kielellistä asiantuntemusta kaikista valtioista. Rajat ylittävä kieliyhteistyö on siksi tärkeää saamen kielten yhteisen perustan ylläpitämiseksi.
Yhteinen normittamiselin on tärkeä sen varmistamiseksi, että kielet kehittyvät samaan suuntaan molemmin puolin rajaa. Terminologian kehitykseen vaikuttavat voimakkaasti enemmistökielet, ja siksi pohjoismainen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää yhteisen kielen normituksen varmistamiseksi. Saamen kielet tarvitsevat myös vakaan perustan ja ennustettavuutta, jotta pitkäjänteinen kielityö on mahdollista.
Normitustyö ei ole edellytys ainoastaan saamen kielten käytölle julkisesti, vaan myös digitaalisten työkalujen, kuten oikeinkirjoituksen tarkistusohjelmien ja puhesynteesin kehittämiselle. Tällaisille välineille on tarve, jotta saamen kieliä on mahdollista käyttää digitalisoidussa yhteiskunnassa.
Kaikki Pohjoismaat ovat sitoutuneet suojelemaan ja kehittämään saamen kieliä ja saamelaisyhteisöjä. YK:n alkuperäiskansakielten vuosikymmen (2022–2032) tarjoaa hallituksille erinomaisen tilaisuuden varmistaa saamen kielten pitkän aikavälin kehitys. Ehdotetut budjettivähennykset Ruotsissa ja Suomessa heikentävät tätä tavoitetta.
Vähennykset aiheuttavat epävarmuutta saamen kielten kehityksestä tulevaisuudessa. Varoja, jotka aiemmin on ositettu tukemaan kielen normitusta, on nyt vähennetty, ja se uhkaa koko saamen kielityön perustaa.
– Me kehotamme siksi välitömästi aloittamaan toimet, jotka varmistavat Sámi Giellagáldulle rahoituksen saamen kielten tulevaisuuden varmistamiseksi
Norjan Saamelaiskäräjien presidentti Silje Karine Muotka
Ruotsin Saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtaja Håkan Jonsson
Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi
Tästä on kyse:
- Sámi Giellagáldu on saamen kansan yhteispohjoismainen asiantuntijaelin saamen kieliä koskevissa kysymyksissä.
- Sámi Giellagáldun toimintaa rahoittavat Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjät yhdessä.
- Suomen Saamelaiskäräjien kulttuuri-itsehallintoon osoitettuun rahoitukseen vuodelle 2025 kohdistuvien leikkauksien vuoksi Sámi Giellagáldulle myönnettävää rahoitusta joudutaan vähentämään.
- Ruotsin hallituksen budjettiehdotuksessa vuodelle 2025 ei Sámi Giellagáldulle ole osoitettu rahoitusta lainkaan.
