Nuortalašgiela ja davvisámegiela digitála sátnegirjjit válbmanan
Oulu universitehta Giellagas-instituhta almmustahttá nuortalašgiela ja davvisámegiela digitála sátnegirjjiid. Buohkaide rabas sátnegirjjiid almmustahttindilálašvuohta lágiduvvo disdaga borgemánu 25. beaivve dmu 10 čujuhusas https://oulu.zoom.us/j/69319349687.
Goabbáge sátnegirji lea doaimmahuvvon váldoáššis Oahpahus- ja kulturministeriija sierraruhtademiin, mii juolluduvvui Oulu universitehta Giellagas-instituhttii. Suoma-nuortalašgiella-sátnegirji lea ollašuhttojuvvon Sámedikki, Oulu universitehta Giellagas-instituhta, Helssega universitehta ja Romssa universitehta ovttasbargun. Originála suoma-nuortalašgiella-sátnegirjji dahkkivuoigatvuođat leat Sámedikkis.
“Anán hui dehálažžan dan, ahte maiddái sámegielaid sátnegirjebargu eallá áiggi mielde. Dáid digitála sátnegirjjiid almmustahttin rahpá áibbas ođđa vejolašvuođaid nuortalašgiela ja davvisámegiela sátnegirjjiid geavaheapmái, dasgo dat leat rabas buohkaide ja daid geavaheapmi lea vejolaš ja álki gos beare.” illuda Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso sátnegirjjiid almmustahttima.
Sámediggi lea leamaš nannosit mielde sátnegirjefitnus. Suoma-nuortalašgiella-sátnegirjji doaimmahusbargui oassálasttiiga eatnigielat lahttun Sámedikki nuortalašgiela jorgaleaddji Merja Fofonoff ja oahppamateriálabargi Raija Lehtola. Nuortalašgiela giellageavaheddjiide lea dehálaš ášši, ahte sátnegirji viimmat almmustahttojuvvo.
“Sátnegirjái lea leamaš garra ja bistevaččat lassáneaddji dárbu. Earenoamáš dehálaš lea dat, ahte almmustahttojuvvon sátnegirjjis leat buorit sátneráhkadanmállet normerejuvvon čállinhámis. Sátnegirjji dárkkistanbarggu galggašii goittotge ain joatkit, dasgo sátnegirjji giehtačálus sisttisdoallá olu earenoamášsátneráju ja dan gieđahallamis dárbbašuvvojit eanet iešguđet surggiid áššedovdamuš ja giellajuhkosa návccat”, muitaleaba Fofonoff ja Lehtola vásáhusaineaskka sátnegirjebarggus.
Nuortalašgiela sátnegirjebarggu áigge dihttui dárbu maid ođđa normeremiidda. Giellanormerenbargu dahkkojuvvuige earenoamážit Suoma, Norgga ja Ruoŧa Sámedikkiid oktasaš davviriikkalaš giellaovttasbargoorgána Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi (Sámi Giellagáldu) nuortalašgiela giellabargi Mervi Semenoffain ja nuortalašgiela giellajuhkosiin.
Ođđa digitála suoma-nuortalašgiella sátnegirjjis leat suomagielat ohcansánit badjel 16 000 ja nuortalašgielat vástagat lagabui 19 000. Sátnegirji vuođđuduvvá Pekka Sammallahti ja Jouni Moshnikoff jagi 1991 almmustahttin bargui, man Jouni ja Satu Moshnikoff leaba dievasmahttán earenoamážit 2000-logu álgojagiid. Sátnegirji almmustahttojuvvo Romssa universitehta sámi giellateknologiija guovddáža, Giellatekno, vuođus ja dat lea čujuhusas https://saan.oahpa.no/fin/sms. Sátnegirji almmustahttojuvvo maiddái prentejuvvon veršuvdnan maŋŋelis čakčat 2020.
Davvisámi-suoma digitála sátnegirjji giehtačállosa lea ráhkadan emeritusprofessor Pekka Sammallahti ovddit sátnegirjjiidis (1989 ja 1993) vuođul. Sátnegirji sisttisdoallá olles 50 000 ohcansáni ja dahkki beaivvadahttá dan olles áigge. Sammallahti sátnegirji almmustahttojuvvo Romssa universitehta Divvun-prošeavtta vuođus, čujuhusas https://satni.org/sammallahtismefin (liŋka doaibmá 25.8.2020 rájes).
Digitála sátnegirjjit leat dehálaččat máŋgga ládje. Daid bokte lea vejolaš geavahit sátnegirjjiid jođánit gos ja goas beare, ja lassin dat rahpet vejolašvuođaid gárgehit iešguđetlágan giellateknologalaš applikašuvnnaid ja maiddái beaivvadahttit ja dievasmahttit materiála. Digitála sátnegirjjit leat mearka maiddái das, ahte giella eallá ja ovdána.
Lassedieđut:
Sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
Gielladorvočálli Anne-Kirste Aikio tlf. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
Má. sámi giellaáššiidčálli Marko Marjomaa tlf. 010 839 3183, marko.marjomaa(at)samediggi.fi
