Sámediggi celkkii Deanu guolástannjuolggadusas – njuolggadusa ii galgga vuolláičállit, muhto ráđđádallat ođđasit
Evttohuvvon Deanu guolástannjuolggadus loavkida sámiide vuođđolágas sihkkarastojuvvon vuoigatvuođaid nu mearkkašahtti láhkai, ahte dan ii galgga vuolláičállit. Sámediggi evttoha, ahte guolástannjuolggadusas ráđđádallo ođđasit. Sámedikki stivra mearridii Deanu guolástannjuolggadusa guoski cealkámušas 5.9.2023.
Deanu guolástannjuolggadushámus, mii lea dál cealkin láhkai, loavkida sámekultuvrra suoji, sámiid opmodatsuoji ja maiddái iešmearridanvuoigatvuođa. Hápmosis ii maiddái leat sámiid friddja, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtan. Sámediggi oaivvilda, ahte guolástannjuolggadusas galgá ráđđádallat ođđasit.
-Stáhtaráđđi attii ráđđádallansáttagotti ásaheami oktavuođas celkosa, mii deattuhii luossanáliid ealáskahttima sihkkarastima ja sámiid vuoigatvuođaid ovddideami. Sámiid vuoigatvuođat leat goittotge healbaduvvon guolástannjuolggadushápmosis, iige Sámediggi sáhte dohkkehit njuolggadusa dán hámis, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.
Guolástannjuolggadushámus healbada geavatlaččat Deanu viidodaga sámiid vuoigatvuođa ollašuhttit árbevirolaš guollebivddu Deanu čázádagas. Njuolggadus gáržžida mearkkašahtti láhkai sámegiela lunddolaš geavahanbirrasa ja áitá iežas oasistis geafudit terminologiija, mii laktása luossabivdui, ja dan bokte árbevirolaš dieđu sirdáseami.
Hápmosis eai leat vuhtiiváldon ođđa vuoigatvuođageavat ja vuođđoláhka
Guolástannjuolggadushápmosis eai leat doarvái vuhtiiváldon eamiálbmot sámiid vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođat, eaige daidda laktáseaddji vuođđoláhkaváljagotti bealiváldimat. Njuoggadusas eai maiddái leat vuhtiiváldon gieskat vuoigatvuođageavadis dahkkon linnjádeamit, mat gusket sámiid guolástanvuoigatvuođaid ja sámekultuvrra ollašuhttima suoji Deanu čázádagas.
Alimus riekti lea jagi 2022 addin ovdamearrádusain (KKO:2022:25 ja KKO:2022:26) guođđán heivetkeahttá guolásteami Deanu čázádagas guoski njuolggadusaid vuođđolága vuostásažžan. Njuolggadusas dehe dan válmmaštallama oktavuođas eai leat ovdanbukton vuođustusat dasa, ahte áššit leat čovdojuvvon guolástannjuolggadusas nuppe láhkai go alimus rievtti čovdosat eaktudit.
– Lea čielggas, ahte vuođđolága ja ođđa vuoigatvuođageavada guođđin nu, ahte ii vuhtiiváldo guolástannjuolggadusas doalvu dasa, ahte máŋggat njuolggadusa ráddjehusat sámiid buohta leat vuoimmeheamet, daningo dat leat vuođđolága vuostásaččat. Dákkár heajos dási válmmaštallan ii leat ovttage oassebeali ovdu, joatká Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.
Eana- ja meahccedoalloministeriija bivddii Sámedikkis cealkámuša hápmosis guoskkadin Suoma ja Norgga gaskasaš Deanu čázádaga guolástannjuolggadusa ja dan vuolláičállima. Guolástannjuolggadus lea jagi 2017 šihttojuvvon Deanu guolástansoahpamuša mielddus, mainna stivrejuvvo guollebivdu Deanus, ja mii beaiváduvvo 5-7 jagi gaskkaid.
Jagi 2023 áigge Sámediggi ja Deanu guolledoalloguovlu eai šat oassálastán guolástannjuolggadusa guoski ráđđádallamiidda, daningo gehčče ráđđádallaneavttuid nohkan Norgga stáhta eavttuhis luossabivddu gieldingáibádusa geažil.
Lassidieđut:
Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi
Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi
Sarita Kämäräinen
Ealáhus- ja birasláhkačálli
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi
Govva: Hans Pieski
