Saamelaiskäräjät lausui Tenon kalastussäännöstä - sääntöä ei tule allekirjoittaa, vaan neuvotella uudelleen

Ehdotettu Tenojoen kalastussääntö loukkaa saamelaisille perustuslaissa turvattuja oikeuksia niin merkittävillä tavoilla, ettei sitä tule allekirjoittaa. Saamelaiskäräjät esittää, että kalastussääntö neuvotellaan uudelleen. Saamelaiskäräjien hallitus päätti Tenon kalastussääntöä koskevasta lausunnosta 5.9.2023.

Lausuttavana oleva Tenon kalastussääntöluonnos loukkaa saamelaiskulttuurin suojaa, saamelaisten omaisuudensuojaa sekä itsemääräämisoikeutta. Luonnoksella ei myöskään ole saamelaisten vapaata, tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta. Saamelaiskäräjien mukaan kalastussääntö tulee neuvotella uudelleen.

– Valtioneuvosto antoi neuvotteluvaltuuskunnan asettamisen yhteydessä lausuman, joka korosti lohikantojen elpymisen turvaamista sekä saamelaisten oikeuksien edistämistä. Saamelaisten oikeudet on kuitenkin sivuutettu kalastussääntöluonnoksessa, eikä Saamelaiskäräjät voi hyväksyä sääntöä tässä muodossa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Kalastussääntöluonnos estää käytännössä Tenon alueen saamelaisten oikeuden harjoittaa perinteistä kalastustaan Tenon vesistössä. Sääntö pienentää merkittävällä tavalla saamen kielen luonnollista käyttöympäristöä ja uhkaa osaltaan köyhdyttää saamen kielen lohenpyyntiin liittyvää terminologiaa sekä sen mukana siirtyvää perinteistä tietoa.

Luonnoksessa ei ole huomioitu tuoretta oikeuskäytäntöä ja perustuslakia

Kalastussääntöluonnoksessa ei ole riittävästi huomioitu alkuperäiskansa saamelaisten perus- ja ihmisoikeuksia, eikä niihin liittyviä perustuslakivaliokunnan kannanottoja. Säännössä ei myöskään ole huomioitu viimeaikaisessa oikeuskäytännössä tehtyjä linjauksia saamelaisten kalastusoikeuksista ja saamelaiskulttuurin harjoittamisen suojasta Tenojoen vesistössä.

Korkein oikeus on vuonna 2022 antamissaan ennakkopäätöksissä (KKO:2022:25 ja KKO:2022:26) jättänyt soveltamatta kalastamista Tenojoen vesistössä koskevia säännöksiä perustuslain vastaisina. Säännössä tai sen valmistelun yhteydessä ei ole esitetty perusteluja sille, että asiat on ratkaistu kalastussäännössä toisin kuin korkeimman oikeuden ratkaisut edellyttävät.

– On ilmeistä, että perustuslain ja tuoreen oikeuskäytännön huomioimatta jättäminen kalastussäännössä johtaa siihen, että useat säännön rajoitukset ovat saamelaisten osalta tehottomia, koska ne ovat perustuslain vastaisia. Tällainen heikkotasoinen valmistelu ei ole yhdenkään osapuolen etu, jatkaa Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Maa- ja metsätalousministeriö pyysi Saamelaiskäräjiltä lausuntoa luonnoksesta Suomen ja Norjan väliseksi Tenojoen vesistön kalastussäännöstä ja sen allekirjoittamisesta. Kalastussääntö on vuonna 2017 solmitun Tenon kalastussopimuksen liite, jolla säännellään kalastusta Tenojoella, ja jota päivitetään 5–7 vuoden välein.

Vuoden 2023 aikana Saamelaiskäräjät ja Tenon kalatalousalue eivät enää osallistuneet kalastussääntöä koskeviin neuvotteluihin, koska katsoivat neuvotteluedellytysten kariutuneen Norjan valtion ehdottoman lohenkieltovaatimuksen vuoksi.

• • Lue lausunto täältä: Lausunto Tenon kalastussäännöstä ja sen allekirjoittamisesta

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
Elinkeino- ja ympäristölakimiessihteeri
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Kuva: Hans Pieski