Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeavtta viđát lohkanjahki álggii – mielde juo 150 oahppi ja studeantta
Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta viđát lohkanjahki álggii mánnodaga 15.8. Sámegiela oahpahusas álggahedje sullii 150 oahppi ja studeantta 90 iešguđet skuvllas ja badjelaš 40 iešguđet gielddas. Dát lea ođđa olahus oassálastimearis. Seammás go oahppi- ja studeantamearri lea lassánan, de prošektii leat bálkáhuvvon oktiibuot guhtta oahpaheaddji. Sis juo golmmas barget váldodoaibmasaš diibmooahpaheaddjin. Lohkanjagi 2022–2023 nuortalašgiela oahpahit Sirkka Sanila ja Kia Olin, anárašgiela Laura Ylinampa ja Henna Aikio ja davvisámegiela Máren-Elle Länsman ja Gabriela Satokangas.
– Lea hui mávssolaš, ahte prošeakta bastá fállat ollesáigge barggu juo golmma sámegiela oahpaheaddjái. Dán lassin mis leat vuosttaš háve guđege sámegielas guokte oahpaheaddji, geat veahkkálaga ovddidit sámegiela oahpahusa, illuda prošeavtta hoavda Hanna Helander Ohcejoga gielddas.
Ođđa skuvlajahki álggii bargiid ja oahpaheddjiid skuvlen- ja plánenbeivviin Anáris 4.–5. borgemánu. Govas gurutravddas Hanna Helander, Sirkka Sanila, Kia Olin, Máren-Elle Länsman, Laura Ylinampa, Gabriela Satokangas ja Arla Magga. Kuva: Sámediggi / Arla Magga
Laura Ylinampa lea okta gáiddusoahpahusprošeavtta ođđa oahpaheddjiin. Vaikke prošeakta ja anárašgiela oahpahus gáiddusin leat sutnje oahpes áššit oahpaheaddjeoahpuin, de liikká sus čoalit čagalduvvet, go jurddaša boahttevaš čavčča. – Oahppodiimmuid doallan lea várra seamma gelddolaš sihke oahpaheaddjái ja ohppiide. Gelddolaš orru maiddái teknihkalaš áššiid ja oktavuođaid doaibman. Jáhkán buot mannat bures, go geargat dáinna vuosttaš vahkuin ja álgoordnestallamiiguin, muitala Laura Ylinampa.
Oahpahus movttiidahttá guorahallat iežas giela ja kultuvrra
Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta addá vejolašvuođa sámegiela studeremii mánáide ja nuoaide sámeguovllu olggobealde guokte oahppodiimmu vahkus. Ovdal gáiddusoahpahusprošeavtta erenomážit anáraš- ja nuortalašgiela oahpahus lei hui unnán, ja davvisámegiela oahpahus lei vejolaš dušše sámiid čoahkkebáikkiin nu mo Roavvenjárggas, Oulus ja Helssegis. Dáinna ládje gáiddusoahpahusprošeavtta oahpahus ealáskahttá seammás sámegielaid ja ovddida sámi pedagogihka. – Vaikke guokte vahkkodiimmu oahpahus lea unnán, de sámegiela oahpahus sikte maiddái dasa, ahte oahppit oahpásnuvvet iežaset kultuvrii ja ruohttasiidda. Sávan, ahte min oahpahus movttiidahttá ohppiid guorahallat iežaset giela ja identitehta, muitala Hanna Helander.
Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta lea álgán jagi 2018, ja 2020 dasa geigejuvvui Oahpahusráđđehusa Cygnaeus-bálkkašupmi. Bálkkašumi oažžuma kritearan ledje oassálastin, olahahttivuohta, inklušuvdna ja maiddái roahkkatvuohta geahččaladdat ođđa oahpahusvugiid. Prošeakta joatkašuvvá oahpahus- ja kulturministeriija sierraruhtaduvvon ovddidanprošeaktan jagi 2023 giđđalohkanbaji lohppii.
Lassedieđut:
Hanna Helander, prošeaktahoavda
Ohcejoga gielda
hanna.helander@edu.utsjoki.fi
040 701 2094
Arla Magga, prošeaktakoordináhtor
Sámediggi
arla.magga@samediggi.fi
040 687 5989
Lassedieđut Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeavtta birra:
Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta jođiha Ohcejoga gielda ja koordinere Sámediggi. Prošeavtta mihttomearrin lea fállat sámegielaid gáiddusoahpahusa vuođđoskuvlla ohppiide ja nuppi dási studeanttaide sámeguovllu gielddaid olggobeallái guokte vahkkodiimmu ja ovddidit sámegieloahpahusa pedagogihka. Gáiddusoahpahusprošeavtta oahpahus lea reálaáiggi oahpahus (nu gohčoduvvon synkronalaš oahpahus), mas oahpaheaddji ja oahppit oassálastet oahppodiibmui seamma áigge iežaset dihtoriiguin iešguđet guovllus.
