ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea bivdá Suoma stáhta geassásit mávssaheamis Sámedikki válgalogahallanáššis – Stivrra lahtuid olmmošvuoigatvuođaváidda registrerejuvvon
ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea lea registreren Sámedikki stivrra buot lahtuid olmmošvuoigatvuođaváidaga, mii guoská alimus hálddahusrievtti (AHR) mearrádusaid Sámedikki válgalogahallamis ja sámediggeválggain, mat ordnejuvvojit ođđasit.
Sáhka lea olmmošvuoigatvuođaváidagis, masa Sámedikki stivra attii doarjagis čoahkkimis 29.4.2024.
ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea bivdá Suoma ii mávssat mange láhkai váidaga dahkkiide dan ahte sii geavahit riikkavuloš- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuša vuoigatvuođaid, komiteai dahkkon váidaga hárrái ja nu guhká go komitea gieđahallá sin váidaga.
– Dát lea dehálaš ođas. ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea gávnnaha sidjiide ovdanbuktojuvvon materiála vuođul, ahte lea dárbbašlaš sihkkarastit ahte makkárge mávssaheapmi ii dáhpáhuva áššis, mii guoská válgalogahallama ja válggaid, mat ordnejuvvojit ođđasit. Mávssaheapmi lea gildojuvvon vealahanvuohki ja dakkárin sáhttá dán áššis mu áddejumi mielde lohkat ovdamearkka dihtii rihkusdutkama, polesa bákkuhanvugiid ja rihkussivahusa, lohká Sámedikki ságajođiheaddji Pirita Näkkäläjärvi.
Ášši laktása gustovaš olmmošvuoigatvuođaloavkidemiide
Sámedikki stivralahtuid olmmošvuoigatvuođaváidda guoská AHR:i 27.3.2024 addán mearrádusaid Sámedikki válgalogahallamis ja sámediggeválggain.
AHR mearridii merket máhccevaččat 65 olbmo Sámedikki jagi 2023 lágafámolažžan boahtán válgalogahallamii Sámedikki orgánaid mearrádusaid vuostá ja ordnet ođđasit sámediggeválggaid. Sámedikki válggat doaimmahuvvojit ođđasit 3.6.–1.7.2024.
Sámedikki oainnu mielde AHR ođđasamos mearrádusat loavkidit sámiid iešmearridanvuoigatvuođa eamiálbmogin ja leat maiddái našunála lága vuostá, go Suoma lága AHR:ái fállan áigodat darvánit sámiid iežaset mearrádusdahkamii nogai jo mannán čavčča válggaid doaimmaheami nogadettiin.
ON:id soahpamušgohcinorgánaide, dego olmmošvuoigatvuođakomiteai, sáhttá dahkat váidagiid priváhtaolmmožin dahje priváhtaolbmuid jovkui gullevažžan, jus navdá ahte alcces leat čuohcán ON:id olmmošvuoigatvuođasoahpamušain dáhkiduvvon vuoigatvuođaid loavkideamit.
– Joatkašuvvi olmmošvuoigatvuođasoahpamušaid loavkideamit Suomas Sámedikki válgalogahallama ektui lea duođalaš ášši. Dat noađuhit sápmelaččaid menddo garrasit. Mii leat giitevaččat ON:de das ahte dat attii midjiide vuot smávva doaivaga. Čuovvovaš lávkkiid vuorddašettiin mii goittotge joatkit ođđasit ordnejuvvon válggaid buriin mielain dábálaš vuogi mielde, dadjá ságajođiheaddji Näkkäläjärvi.
Suopma lea ožžon ON:id olmmošvuoigatvuođasoahpamušaid gohcinorgánain golbma sivalažžan cealki čovdosa jagiin 2019 ja 2022 Sámedikki válgalogahallanáššis. ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea ja nállevealaheami vuostásaš komitea (CERD) geatnegahtte dalle Suoma dárkkistit sámediggelága nu ahte dat gudnejahttá sámiid iešmearridanvuoigatvuođa.
Láhkaođasmahttinproseassa lea álggahuvvon, muhto dat lea gaskan. Oaiveministtar Petteri Orpo (kok) ráđđehus attii juovlamánus 2023 ođđa sámediggeláhkaevttohusa ovttamielalaččat riikabeivviide. Sámediggeláhkaevttohusa gieđahallama jáhkkit joatkašuvvat riikabeivviin ođđasit dollojuvvon sámediggeválggaid maŋŋá čakčat 2024.
ON:id olmmošvuoigatvuođaáššedovdi fuolastuvai giđđat vejolaš mávssaheamis sámiide
Suomas giđđat galledan ON:id duohtavuođa, rievtti ja soabaheami spesiálaraporterejeaddji Fabian Salvioli buvttii ovdan mávssaheami vejolašvuođa iežas galledeami oktavuođas.
Salvioli fuolastuvai njukčamánus ođđasis, man mielde poles dutká leatgo Sámedikki válgalávdegotti lahtut sivalaččat rihkkosii, go leat heivehan sámediggelága riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođanorpmaid mielde. Miessemánus poles almmuhii, ahte válgalávdegotti lahtuid lassin maiddái Sámedikki stivralahtut 2020–23 leat eahpiduvvon rihkkosis.
Salvioli dajai cealkámušastis njukčamánus ahte son lea hui fuolas das, ahte rihkussivahusaid sáhttet geavahit ovttalágan mávssaheami vuohkin sápmelaš eamiálbmoga vuostá, go sii geavahit iešmearridanvuoigatvuođaset iežaset identitehta ja lahttuvuođa meroštallamis.
Sámedikki stivrra dálá lahtut leat Pirita Näkkäläjärvi (ságajođiheaddji), Leo Aikio (I várreságajođiheaddji), Tuomas Aslak Juuso (II várreságajođiheaddji), Karen-Anni Hetta, Tauno Ljetoff, Asko Länsman ja Inka Musta. Stivrras lea ovddastuvvon buot golbma Suomas ealli sámegiela (nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegiella), buot sámeguovllu gielddaid guovllut ja sámeguovllu olggobeal guovlu.
Lassedieđut
Pirita Näkkäläjärvi
Ságajođiheaddji
044 7533 766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi
