YK:n ihmisoikeuskomitea pyytää Suomen valtiota pidättymään kostotoimenpiteistä Saamelaiskäräjien vaaliluetteloasiassa – Hallituksen jäsenten ihmisoikeusvalitus rekisteröity
YK:n ihmisoikeuskomitea on rekisteröinyt Saamelaiskäräjien hallituksen kaikkien jäsenten ihmisoikeusvalituksen koskien korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksiä Saamelaiskäräjien vaaliluettelosta ja uusittavista saamelaiskäräjävaaleista.
Kyseessä on ihmisoikeusvalitus, jolle Saamelaiskäräjien hallitus antoi tukensa kokouksessaan 29.4.2024.
YK:n ihmisoikeuskomitea pyytää Suomen valtiota pidättymään kaikista kostotoimista suhteessa valituksen tekijöihin heidän käyttäessään kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisia oikeuksia, liittyen komitealle tehtyyn valitukseen ja niin kauan kuin heidän valituksensa on komitean käsiteltävänä.
– Tämä on merkittävä uutinen. YK:n ihmisoikeuskomitea katsoo heille esitetyn aineiston valossa tarpeelliseksi varmistaa, että kostotoimia ei tapahdu liittyen vaaliluetteloasiaan ja uusittaviin vaaleihin. Kostotoimet ovat kielletty syrjinnän muoto ja sellaisiksi voidaan tässä asiassa nähdäkseni katsoa esimerkiksi rikostutkinta, poliisin pakkokeinot ja rikossyyte, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi.
Asia liittyy vallitseviin ihmisoikeusloukkauksiin
Saamelaiskäräjien hallituksen jäsenten ihmisoikeusvalitus koskee KHO:n 27.3.2024 antamia päätöksiä Saamelaiskäräjien vaaliluettelosta ja saamelaiskäräjävaaleista.
KHO määräsi merkitsemään taannehtivasti 65 henkilöä Saamelaiskäräjien vuoden 2023 lainvoimaiseksi tulleeseen vaaliluetteloon Saamelaiskäräjien elinten päätösten vastaisesti ja uusimaan saamelaiskäräjävaalit. Saamelaiskäräjien uusittavat vaalit toimitetaan 3.6.–1.7.2024.
Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan KHO:n viimeisimmät ratkaisut loukkaavat saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana ja ovat myös kansallisen lain vastaisia, kun Suomen lain KHO:lle tarjoama ikkuna puuttua saamelaisten omaan päätöksentekoon umpeutui jo viime syksynä vaalitoimituksen päättyessä.
YK:n sopimusvalvontaelimille, kuten ihmisoikeuskomitealle, voi tehdä yksilövalituksia yksityishenkilönä tai yksityishenkilöiden ryhmään kuuluvana, jos näkee tulleensa YK:n ihmisoikeussopimuksissa taattujen oikeuksien vastaisten loukkausten kohteeksi.
– Jatkuvat ihmisoikeussopimusten loukkaukset Suomessa liittyen Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ovat vakava asia. Ne kuormittavat saamelaisyhteisöä kohtuuttomasti. Olemme kiitollisia YK:lle siitä, että se antoi meille jälleen pienen valonpilkahduksen. Seuraavia askeleita odotellessa jatkamme kuitenkin uusittavia vaaleja hyvillä mielin tavalliseen tapaan, sanoo puheenjohtaja Näkkäläjärvi.
Suomi on saanut YK:n ihmisoikeussopimusten valvontaelimiltä kolme langettavaa ratkaisua vuosina 2019 ja 2022 liittyen Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. YK:n ihmisoikeuskomitea ja rotusyrjinnän vastainen komitea (CERD) velvoittivat tuolloin Suomea tarkistamaan saamelaiskäräjälakia saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi.
Lakiuudistusprosessi on käynnistetty, mutta se on kesken. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus antoi joulukuussa 2023 uuden saamelaiskäräjälakiesityksen yksimielisenä eduskuntaan. Saamelaiskäräjälakiesityksen käsittelyn odotetaan jatkuvan eduskunnassa uusittavien saamelaiskäräjävaalien jälkeen syksyllä 2024.
YK:n ihmisoikeusasiantuntija huolestui keväällä mahdollisista kostotoimenpiteistä saamelaisia vastaan
Suomessa keväällä vieraillut YK:n totuuden, oikeuden ja hyvityksen erityisraportoija Fabian Salvioli nosti esiin kostotoimenpiteiden mahdollisuuden vierailunsa yhteydessä.
Salvioli huolestui maaliskuussa uutisesta, jonka mukaan poliisi tutkii, ovatko Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan jäsenet syyllistyneet rikokseen soveltaessaan saamelaiskäräjälakia kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisella tavalla. Toukokuussa poliisi tiedotti, että vaalilautakunnan jäsenten lisäksi myös Saamelaiskäräjien hallituksen jäsenet 2020–23 ovat rikoksesta epäiltyjä.
Salvioli sanoi lausunnossaan maaliskuussa, että hän on syvästi huolissaan siitä, että rikossyytteitä voidaan käyttää eräänlaisena kostotoimenpiteenä saamelaista alkuperäiskansaa vastaan, koska he käyttävät itsemääräämisoikeuttaan identiteettinsä ja jäsenyytensä määrittämisessä.
Saamelaiskäräjien hallituksen tämänhetkiset jäsenet ovat Pirita Näkkäläjärvi (puheenjohtaja), Leo Aikio (I varapuheenjohtaja), Tuomas Aslak Juuso (II varapuheenjohtaja), Karen-Anni Hetta, Tauno Ljetoff, Asko Länsman ja Inka Musta. Hallituksessa ovat edustettuina kaikki kolme Suomessa elävää saamen kieltä (koltan-, inarin- ja pohjoissaame), kaikkien saamelaisalueen kuntien alueet sekä saamelaisalueen ulkopuolinen alue.
Lisätietoja
Pirita Näkkäläjärvi
Puheenjohtaja
044 7533 766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi
