Sámedikki stivra lea fuolas ođđasiin, mat gusket bušeahttačuohppamiid – Sámediggi dagai maid álgaga AHR:i jeavddalaš áigeguovdilis áššiid geahčastagaid birra

Sámedikki stivra lea fuolas das, ahte Sámedikki bušeahta jahkái 2025 áigut čuohppat mearkkašahtti láhkai stáhtaekonomiija váttes dili dihte.

Dán rádjai diehtit, ahte goittotge ruhtadeamis, mii boahtá Sámediggái vuoigatvuođaministeriija bokte, čuhppojuvvo. Ruhtademiid, mat bohtet eará ministeriijaid bokte, vejolaš čuohppamiin ii leat vel diehtu.

– Oaččuimet gieskat ođđasiid, ahte Sámedikki boahtte jagi bušeahta čuohppat, muhto midjiide ii leat vel muitaluvvon dárkilis submi. Dan mii goit diehtit, ahte čuohppan, mii čuohcá vuoigatvuođaministeriija bokte boahtti ruhtadeapmái, lea hui mearkkašahtti, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Pirita Näkkäläjärvi.

Čuohppan sáhttá dagahit ollu negatiiva váikkuhusaid Sámedikki vuođđodoibmii.

– Mii leat hui fuolas das, mo mii sáhttit čađahit lágas mearriduvvon bargguideamet boahtte jagi. Čuohppamiin leat sihkkarit váikkuhusat maiddái Sámedikki giella- ja kulturbargui. Eandaliige sámemánát ja -nuorat ja maid boahttevaš buolvvat gillájit das, dadjá ságajođiheaddji Näkkäläjärvi.

Stáhtaráđđi mearridii 25.4. ođđa stáhtahálddahusa doaimmaid ja geatnegasvuođaid geahpedeami birra ja maid stáhtadoarjjaseastimiin ja mearridii áradit juo mearriduvvon doaibmagollo- ja stáhtadoarjjaseastimiid. Sápmelaččaid kulturiešhálddašeami doalaheapmin oaivvilduvvon stáhtadoarjja máksojuvvo vuoigatvuođaministeriija hálddahussuorggi momeanttas 25.01.50 (Doarjagat). Stáhta čuohppá doarjjamomeanttain juobe 25 proseanta.

Sámedikki ollislaš bušeahtta lea sullii 10 miljovnna euro. Dat boahtá vuoigatvuođaministeriija, oahpahus- ja kulturministeriija ja sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija hálddahussuorggis, Oahpahusráđđehusa bokte, eará stáhtadoarjagis, iežas doaimma buvttuin ja maid eará doarjagis. Sámedikkis barget 73 olbmo.

Sámedikki lágas mearriduvvon bargguide gullet dikšut sápmelaččaid iežaset giela ja kultuvrra ja maid sin sajádaga eamiálbmogin guoski áššiid, dahkat eiseválddiide álgagiid ja evttohusaid ja addit cealkámušaid ja mearridit sápmelaččaid oktasaš geavahussii čujuhuvvon váriid juohkimis.

Sámediggi ráhkkana vuogáiduvvandoaimmaide

Sámedikki stivra gieđahalai čoahkkimis oppalašgova stáhta jagi 2025 bušeahttaevttohusa váikkuhusain Sámedikki doaimmaide ja álggahii vuogáiduvvandoaimmaide ráhkkaneami.

Stáhta čavges ekonomiijadilis miige almmolaš doaibmi ii beasa eret čuohppamiin ja maiddái Sámediggi oassálastá dasa, dadjá ságajođiheaddji Pirita Näkkäläjärvi.

– Sámedikki hálddahus bargagoahtá analysa Sámedikki bušeahtas, lágas mearriduvvon bargguin ja daid goluin. Mii vihkkedallagoahtit, man sturrosaš vuogáiduvvandoaimmaide mii leat gergosat almmá, ahte Sámedikki vejolašvuođat dikšut lágas mearriduvvon bargguidis ja sápmelaččaide eamiálbmogin gullevaš vuoigatvuođaid ollašuvvama dorvvohuvvet, ságajođiheaddji Näkkäläjärvi dadjá.

Ruhtadeami čuohppan heajudivččii ovdamearkan Sámedikki vejolašvuođaid searvat iešguđetlágan ráđđádallan- ja eiseváldeproseassaide.

– Leat ollu proseassat, main dárbbašuvvojit Sámedikki návccat. Resurssaid čuohppan njoahcudivččii ja váttásmahtášii daid proseassaid čađaheami, mii ii sihkkarit leat ulbmilin. Baicce, galggašii sihkkarastit, ahte eandaliige eatnamiid ja čáziid geavaheami proseassat leat njuovžilat ja Sámediggi beassá ráđđádallat áššiin sápmelaččaid vuoigatvuođaid sihkkarastima várás, dadjá Näkkäläjärvi.

Sámedikki stivra joatká ságastallama čuohppamiin áššeoapmahaš ministeriijaiguin ja riikkabeivviiguin.

Stáhtaruhtaministeriija almmustahttá evttohusa bušeahttaevttohussan 2025 neahtas 9.8.2024, ja ráđđehusa bušeahttaságastallan dollojuvvo 3.–4.9.2024. Stáhta bušeahttaevttohus gieđahallojuvvo ruhtaváljagottis ja stáhtaráđi oktasaščoahkkimis 23.9.2024.

Sámediggi lea maid váldán beali Sámiráđđái čuohcci čuohppamiidda. Olgoministeriija áigu heaittihit sápmelaš álbmotservodaga ovddasteaddji Sámiráđi stáhtadoarjaga. Sámiráđđi lea Sámedikki lagaš ovttasbargoguoibmi.

– Sámediggi lea čallán olgoministeriijai, muitalan Sámiráđi dehálaš barggus eandaliige riikkaidgaskasaš dásis ja evttohan, ahte Sámiráđis ii čuhppojuvvo, ságajođiheaddji Näkkäläjärvi dadjá.

Álgga jeavddalaš deaivvademiin AHR:in

Sámedikki stivra mearridii čoahkkimis evttohit álggan AHR presideanta Kari Kuusiniemii, ahte Sámedikki ja AHR gaskkas álggahuvvošedje jeavddalaš áigeguovdilis áššiid geahčasteamit sámeáššiid birra Sámedikki ságajođiheaddji ja AHR presideantta ja maid sin delegašuvnnaid gaskkas.

Álgga šattai AHR ja Sámedikki oktasaš dálkkádatsymposia boađusin.

– Mis lei hui bures lihkostuvvan eurohpálaš duopmáriidda ordnejuvvon symposia. Mis lei vejolašvuohta muitalit buot golmma Suomas ealli sámegiela birra, buot sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusain, sápmelaččaid eallivugiin ja iešmearridanvuoigatvuođas. Symposias ságastallamat ledje ovddideaddjit ja vuolláisárgejuvvui dárbu molsut jurdagiid sámeáššiin jeavddalaččabut, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Pirita Näkkäläjärvi.

Stivrra čoahkkima áššelisttus ledje daid lassin earret eará Sámedikki jagi 2023 ruhtadoalloloahpaheapmi ja evttohusat sámegielat árrabajásgeassinbálvalusaid dorvvasteami ja ovddideami várás, sámegielat oahppomateriála buvttadeapmái, sámi kulturmearreruhtan ja sápmelaččaid sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid dorvvasteapmái jagi 2026.

Sámedikki stivrra lahtut leat Pirita Näkkäläjärvi (ságajođiheaddji), Leo Aikio (I várreságajođiheaddji), Tuomas Aslak Juuso (II várreságajođiheaddji), Karen-Anni Hetta, Tauno Ljetoff, Asko Länsman ja Inka Musta. Stivrras leat ovddastuvvon buot golbma suomas ealli sámegiela (nuortalašgiella, anárašgiella ja davvisámegiella), buot sámeguovllu gielddat ja maid sámeguovllu olggobeal guovlu.

Lassedieđut
Pirita Näkkäläjärvi
Ságajođiheaddji
044 7533 766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi