Sámegielaid gáiddusoahpahusfitnu guđat lohkanjahki vulggii johtui – mielde leat juo 180 oahppi
Sámegielaid oahpahusa pilohttafitnu, mii atná ávkin gáiddusoktavuođaid, guđat lohkanjagi oahpahus álggii vuossárgga 21.8., ja sámeoahpahusas álggahedje sullii 180 oahppi ja studeanta 118 sierra skuvllain ja badjel 40 gielddas birra suoma, mii lea dán rádjai olahus oahppiid mearis. Oahppiid ja studeanttaid meari lassáneami geažil fidnui leat bálkáhuvvon oktiibuot čieža oahpaheaddji, main juo golbma barget ollesáigásaš diibmooahpaheaddjin. Lohkanjagi 2023–2024 áigge nuortalašgiela oahpahit Sirkka Sanila ja Kia Olin, anárašgiela Ruska Haavisto ja Henna Aikio ja davvisámegiela Máren-Elle Länsman, Máret Ingá Länsman ja Laura Njunnas. Prošeaktahoavda Hanna Helandera sadjásažžan bargá Laura Ylinampa, ja ođđa prošeaktakoordináhtorin álggahii Anne Olli borgemánu álggus.
– Jahkásaččat lassáneaddji oahppiid mearri muitala oahpahusa dárbbašlašvuođas Sámi olggobealde. Doaivvu mielde oahpahusa oažžut bistevažžan dáláš fidnohápmásaš doaimma sadjái, kommentere prošeaktakoordináhtor Anne Olli.
Ođđa skuvlajahki vulggii johtui bargiid ja oahpaheaddjiid skuvlen- ja oahpásmuhttinbeivviiguin Anáris borgemánu 8.–9.beaivve. Govas gurut bealde Laura Ylinampa, Sirkka Sanila, Kia Olin, Máret Ingá Länsman, Anne Olli, Ruska Haavisto ja Máren-Elle Länsman. Govva: Sámediggi / Anne Kirste Aikio
Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu fállá sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi oahppiide vejolašvuođa lohkat davvisámegiela, anárašgiela dahje nuortalašgiela guokte diimmu vahkus.
– Doalan fitnu hui dehálažžan ja máŋgii áidna vejolašvuohtan oahppiide ja studeanttaide lohkat iežaset giela ja kultuvrra ja oahpásnuvvat ja doallat oktavuođa eará sámenuoraide birra suoma, geat leat seamma ahkásaččat. Ieš liikon gáiddusoahpahussii ja vejolašvuođaide maid dat fállá. Mu mielas lea somá gullat mo lea sierra báikegottiin. Mánát ja nuorat leat čeahpit geavahit gáiddusstuderenreaidduid, nu studeren lihkostuvvá maid danin njuovžilit, muitala Kia Olin, guhte oahpaha fitnus nuppi jagi.
Oahppiid ja studeanttaid mearri, geat studerejit sámegielaid gáiddusfitnus, lea lassánan juohke jagi. Danin leat maiddái oahpaheaddjit bálkáhuvvon eanet. Okta fitnu ođđa oahpaheaddjiin lea Ruska Haavisto.
– Álggus ledjen hui gealdagasas ahte, mo oahpahus vuolgá johtui ja in máhtán ollenge jurddašit man mielas ieš boađán leat oahpaheamis. Gáiddusoahpahusa birra mus ledje vásáhusat eanaš oahppi geahččanguovllus, ja lea nuppe dáfus leamaš miellagiddevaš beassat nuppelágan sadjái, kommentere anárašgiela oahpaheaddji Ruska Haavisto lohkanjagi álggu.
– Oahpaheapmi gáiddusin lea leamaš mu mielas áibbas somá, liikon bargat ruovttus. Oahpan dás jámma buoret ja eanet doaibmi vugiid oahpahit sierra áššiid, mii ieš bálkkaša. Oahppodiimmuin lea leamaš somás ja lotkadis atmosfeara, ja lea leamaš somá čuovvut ja oahppat ieš maid ođđa vugiid oahpahit. Gáiddusoahpahusa vuogit leat vehá earáláganat go dábálaš luohkkáoahpahusas, ja teknihka dieđusge gaskkohagaid fállá hástalusaid. Lea goittotge leamaš somá oaidnit, man ollu mokta oahppiin lea oahppat sámegiela ja seammás oahpásnuvvet nuppiidasaset, joatká Haavisto.
Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu álggii jagis 2018, ja jagis 2020 dat oaččui Oahpahusráđđehusa Cygnaeus-bálkkašumi. Bálkkašumi oažžuma kritearan ledje osolašvuohta, olahahttivuohta ja inklušuvdna ja vel roahkkatvuohta geavahit ođđa oahpahanvugiid. Prošeakta lea ožžon joatkkaruhtadeami lohkanjahkái 2023–2024. Fitnu ruhtadeaddji, oahpahus- ja kulturministeriija, lea goittotge čatnasan golmma jagi prošeaktaáigodahkii elege jagi 2026 rádjai.
Lassedieđut:
Laura Ylinampa, vs. prošeaktahoavda
Ohcejoga gielda
laura.ylinampa@edu.utsjoki.fi
040 701 2094
Anne Olli, prošeaktakoordináhtor
Sámediggi
anne.olli@samediggi.fi
040 687 5989
