Nuoraidráđi sátnejođiheaddji geahčastat
Álggahettiinan nuoraidráđi sátnejođiheaddjin in máhttán govahallat giđa leat dákkár. Nuoraidráđi ođđa lahtuide, prošeavttaide, ovttasbargoguimmiide ja eará bargguide lea gártan oahpásmuvvat gáiddusin. Nuoraidráđi lahtut eai leat vel oktiige deaivan njunnálagaid, muhto sávvamis dát rievdá boahttevaš čavčča áigge.
Earenoamáš giđas fuolakeahttá bargu sámenuoraid ovdii ii leat gaskkalduvvan. Sámenuoraid vuoigatvuođaid ja oassálastima leat figgan nannet máŋgga ládje. Oahppogeatnegasvuođa guhkideapmi, dálkkádatlága ja sámediggelága ođasmahttin leat jotkojuvvon olles giđa áigge eiseválddiid dásis. Nuoraidráđđi leage oassálastán oahppogeatnegasvuođa guhkideapmái guoski cealkámuša válmmaštallamii ovttas Sámedikki 1. várresátnejođiheddjiin, skuvlenčálliin ja skuvlen- ja oahppamateriálalávdegottiin. Lágideimmet maid Birasministeriijain gullandilálašvuođa sámenuoraide dálkkádatlága ođasmahttima birra. Dilálašvuohta lágiduvvui gáiddusoktavuođaid bokte.
Earenoamáš giđđa lea buktán maid vejolašvuođaid. Leat skuvlen iežamet nuoraidráđis ovttasbarggus Olmmošvuoigatvuođalihtuin. Mii leat maiddái geavahišgoahtán ođđa barganvuođuid ja deaivan gáiddusin vuollegis šielmmáin nuoraid- ja sámeservviid. Gáiddusbargan lea álkidahttán ja jođálmuhttán deaivvademiid. Gáiddusdeaivvadeapmi ii goassige buhtte deaivvademiid njunnálagaid, muhto addá lasi áiggi iešguđet doaimmaide, go ii dárbbaš álo mátkkoštit čuđiid kilomehteriid moadde diimmu deaivvadeami dihte. Gáiddusbargan lea erenoamáš buorre lasáhus njunnálagaid dahkkojuvvon deaivvademiide ja dan geažil bargan lea ain čavgadabbo ja dákko bokte beaktilabbo.
Okta nuoraidráđi stuorimus áššiin giđa áigge lei oktasaš oainnu almmuheapmi ráđđehusbellodagaid nuoraidservviiguin, “Ruvkkiide ii sadji sámiid ruovttuguovllus”. Cealkámušas ovdanbuvttiimet Suoma stáhta ráđđehussii čielga oainnu: ruvkkiide ii leat sadji, leat dolkan ráđđádallat fáttá birra ain ođđasit ja ođđasit. Jiehtáčearu guovlovárren ii leat vuos šluhttejuvvon, nappo bargu lea ain. Jiehtáčearu báikkálaččain lea goittotge nana doarjja sihke iežas servoša ja maid váldoálbmoga siste. Nuoraidráđi ja hálddahusbellodagaid cealkámuša sáhttá lohkat nuoraidráđi neahttasiidduin.
Oassálasten geassemánus Sámedikki nuppi dievasčoahkkimii nuoraidráđi ovddasteaddjin. Lean maid oassálastán SPR stivrra čoahkkimiidda giđa ja álgogeasi áigge. SPR stivra lea čakčat 2019 mearridan bovdet nuoraid lávdegotti ovddasteaddji čoahkkimiiddásis nuoraid áššiid áššedovdin. Lassin nuoraid ovddasteaddji bovdejuvvo dás ovddos maid SPR dievasčoahkkimiidda. Dán láhkai SPR figgá nannet ja lasihit sámenuoraid oassálastima ja váikkuhanvejolašvuođaid ja lasihit nuoraid gullevašvuođa sámeservošii.
SPR vuollásaš nuoraidráđđi lágida guovtti jagi gaskkaid Davviriikkalaš sámenuoraid konferánssa. Konferánsa lágiduvvo ovttasbarggus Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkiid nuoraiddoibmiiguin. Konferánsa galggai lágiduvvot Anáris 13.-14.8.2020, muhto dan leat mearridan maŋidit koronaviruspandemiija dihte. Konferánssa temán lea mearriduvvon dálkkádatrievdan. Nuoraidráđđi čielggada sáhttágo konferánssa dahje dan osiid lágidit gáiddusin.
Lágideimmet geassemánus maiddái sátnejođiheddjiid gažadandiimmu joavkochatas, masa oassálaste Sámedikki buot golbma sátnejođiheaddji. Gažaldatvuloš chat lei maiddái min vuosttamuš chat, masa sáhtii oassálastit golmma sámegillii ja suomagillii oktanaga. Suoidnemánus lágideimmet geasseságát-joavkochat golmma sámegillii. Chat-doaibma ovddiduvvo olles áigge ja boahttevuođas áigut lágidit joavkochataid iešguđetlágan temáiguin. Geasi áigge leat maid beaivvadahttán nuoraidráđi diehto- ja rávvensiidduid. Nuor.fi-siiddut leat gárgehuvvon oassin DigiÁrran-fitnus, man ulbmil lea ovddidit sámegielat, sámenuoraide oaivvilduvvon diehto- ja rávvenbálvalusa ja digitála nuoraidbarggu.
Lassedieđut:
Anni-Sofia Niittyvuopio
Nuoraidráđi sátnejođiheaddji
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
Govva: Mari Molkoselkä
