Ruovttoluotta

“Sámegielat árrabajásgeassima, sámeoahpahusa ja sámegielat skuvlenbálgáid nannen beassá dál ođđa fártii”

Almmustahtton 15.4.2021 Skuvlen ja oahppamateriála

Bargojoavku evttoha, ahte sámeoahpahus jođihuvvo bissovaš vuođu ala olles riikkas, ja ahte sámegielat árrabajásgeassin nannejuvvo earenoamážit sámeguovllu olggobealde. Sámi giellabesiid sajádaga oassin árrabajásgeassimis háliidit nannet. Nuortalašgielat árrabajásgeassima ja oahpahusa ovddideapmái evttohit sierradoaimmaid. Sámegielat oahppamateriálabarggu ruhtadeapmi evttohuvvo dahkkojuvvot guovttegeardásažžan. Sámegielat oahpahus-, sosiála- ja dearvvašvuođasurggiid bargoveaga skuvlejupmái evttohit nammaduvvot ovddasvástideaddji oahppolágádusat. Sámedikki oasálašvuođa skuvlejumi ovddideamis, sámedieđu sajádaga oahpahusas ja sámeoahpahusa davviriikalaš ovttasbarggu háliidit nannet.

Sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojoavku, man oahpahus- ja kulturministeriija ásahii 6.2.2020, geigii loahpparaporttas oahpahusministtar Jussi Saramoi ja stáhtačálli Tuomo Puumalai 15.4.2021. Bargojovkui addojuvvon bargu lei viiddis. Dat galggai válmmaštallat evttohusaid sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ja skuvlejumi ovddideami várás ollisvuohtan.

Ođastusain lea hoahppu

Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso giitá bargojoavkku vuđolaš barggus. –Ráđđádallan sámegielat árrabajásgeassima, sámeoahpahusa ja sámegielat skuvlenbálgáid nannema várás beassá dál ođđa fártii. Mii ovddidišgoahtit bargojoavkku čalmmustahttin áššiid dalánaga, son dadjá.

– Sávvat, ahte bastit ovddidit áššiid vel oaiveministtar Sanna Marina ráđđehusa áigge. Sámeservošis ii lea vejolašvuohta báhcit vuorddašit, dasgo ilá máŋga sohkabuolvva leat juo báhcán ollásit almmá iežaset giela, kultuvrra ja iežasgielat oahpahusa haga, dadjá Juuso. – Sámegielaid oahpahus ruovttuguovllu olggobeallái lea juo bures jođus gáiddusoktavuođaiguin ávkkástalli fidnun ja anán oktan bargojoavkku deháleamos evttohusain dan, ahte dát oahpahus dahkkojuvvo fástan.

Oahpahus, mii addojuvvo gáiddusoktavuođaid bokte, lea máŋggaide ruovttuguovllu olggobealde ássi sámemánáide ja -nuoraide áidna vejolašvuohta oažžut iežaset giela oahpahusa, dasgo sámebearrašat ásset sullii 230 gielddas miehtá riikka. – Dehálaš lea maiddái sihkkarastit dan, ahte sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ordneneavttut, dego buorre ruhtadeapmi, seilot sámiid ruovttuguovllu gielddain. Ruovttuguovllu gielddat leat ain sámegielaid lunddolaš ruovttuguovlu, dadjá Juuso.

Bieđggus sámegiela skuvlabálggis

Sámedikki ovddasteaddjin bargojoavkkus doaibman skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari gávnnaha, ahte sámegielat skuvlabálggis lea jahkelogiid bistán ovddidanbarggus fuolakeahttá ain bieđggus ja eahpeoktilaš. – Sihke sámegielat árrabajásgeassima ja sámegielaid ja sámegielat oahpahusa juvssahahttivuohta lea riikkaviidosaččat geahnoheapme. Earenoamáš geahnoheapme dan sajádat lea sámiid ruovttuguovllu gielddaid olggobealde, iešguđet skuvlendásiid gaskkas dat lea geahnoheamos logahagas ja ámmátlaš skuvlejumis. Sierraárvosašvuohta lea maiddái sámegielaid gaskkas.

Bargojoavku evttoha rievdadusaid oahpahusa láhkaásaheapmái, ruhtadeapmái ja oahppaplána vuođuštusaide. Iešguđet surggiid nuortalašgielat bargoveaga juvssahahttivuođa buorideami várás evttohuvvo álggahuvvot earenoamáš dievasmahttinskuvlenfidnu jagi 2022. Nuortalašgielat oahpahusa ovddideapmi čalmmustahttojuvvo raporttaš hohpolaččamussan, dasgo nuortalašgiella lea Suomas hubmojuvvon sámegielain eanemus áitatvuloš.

Sámegielat oahpaheddjiin, eará oahpahusbargiin ja sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi sámegielat bargiin lea stuorra vátni. – Iežas skuvlen sámegielat oahpaheaddjin eará oahppoávdnasiidda go sámegielaide, eaktuda earenoamáš skuvlenbálgáid ráhkadeami. Sámegielat bálvalusaid dárbui ovdamearkka dihte sosiála- ja dearvvašvuođasuorggis sáhttá vástidit dušše ovddidemiin sierra bálgáid skuvlejumiide, mat váldet vuhtii sámegielaid ja sámekultuvrra, gávnnaha Aikio-Puoskari.

– Sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa bálvalusat ollašuvvet dán áigge hejot dahje dulkoma bokte. Dát bidjá vára vuollái earret eará pasieantadorvvolašvuođa ja eastá sámegielagiid vuoigatvuođa ovttaveardásaš bálvalusaide, main lea buorre kvalitehta. Danin dáid skuvlendárbbuid galggašii váldit duođalaččat ja ordnet koordineremiin vejolašvuođaid skuvlet sámegielalaš bargiid, geat dovdet sámekultuvrra.

Kaksi poikaa tekee kannettavalla tietokoneella tehtäviä pöydän ääressä. — Govva: Ville-Riiko Fofonoff

Sámegielat árrabajásgeassin nanne joatkašuvvama badjel sohkabuolvvaid

Sámedikki gielladorvočálli Ánne-Kirste Aikio, guhte maiddái doaimmai Sámedikki ovddasteaddjin bargojoavkkus, muitala, ahte bargojoavku čielggadii sámiid kultur- ja giellabesiid sajádaga máŋggain čoahkkimiin ja gullandilálašvuođain. – Giellabesiid sajádat lea čuolmmalaš danin, ahte dat ii, nuppe ládje go eatnigielat sámegielat mánáid árrabajásgeassin, dovdájuvvo árrabajásgeassinlágas iige maiddái árrabajásgeassinplána vuođuštusain. Sámegiela massin sámebearrašiid mánáid vuođđolágalaš vuoigatvuohta sámegillii lei eahpečielggas ja dan háliidedje sihkkarastit.

Bargojoavku evttoha, ahte giellabesiid sajádat čielggasmahttojuvvo Oahpahusráđđehusa árrabajásgeassinplána vuođuštusain, ja ahte daid doaibma dorvvastuvvo ain ministeriija čujuhan sierra stáhtadoarjagiin. – Bargojoavku deattuha dan, ahte buot giellabeasit doibmet iežaset doaibmahápmin oassin gielddaid lágidan árrabajásgeassimis ja háliida dili joatkašuvvat dakkárin maiddái boahttevuođas, dadjá Aikio.

– Sámegiela eatnigielat mánáid iežasgielat árrabajásgeassin ja giellabeasit, mat dahket sámegielaid oahppama vejolažžan árrabajásgeassimis, leat earenoamáš dehálaččat. Dat sihkkarastet sámegielaid ja sámi kultuvrra joatkašuvvama ja sirdašuvvama ođđa sohkabuolvvaide, dadjá Aikio.

Njeallje sierračielggadeami

Bargojoavku lea badjelaš jagi bistán doaimmas áigge gullan máŋggaid áššedovdiid ja barggahan njeallje sierračielggadeami. Bargojoavkku bargu lei čielggadit sámegielat árrabajásgeassima ja sámeoahpahusa ja -skuvlejumi dili ollisvuohtan ja válmmaštallat dárbbašuvvon evttohusaid oahpahusa dili ovddideami várás.

Sámegielat oahppamateriála juvssahahttivuođa ja ruhtadandárbbuid čielggadii Helena Korpela, sámegielat oahpahusa- ja árrabajásgeassinbargoveaga juvssahahttivuođa ja skuvlenbálgáid Laura Arola ja suoma- ja ruoŧagielat vuođđooahpahusa oahppamateriálaid sámedieđu Tuuli Miettunen.

Vuosttaš geardde čielggaduvvojedje maiddái sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi bargoveaga skuvlejumi dilli ja ovddidandárbbut. Tuuli Miettunena čielggadeapmi geigejuvvui ministarii ja stáhtačállái oktan bargojoavkku loahpparaporttain. Golbma ovddit čielggadeami geigejuvvojedje ministtar Li Annderssonii ja stáhtačálli Puumalai 1.12.2020.

Bargojoavkku sátnejođiheaddjin doaimmai jođiheaddji Tiina Silander oahpahus- ja kulturministeriijas, čállin Arla Magga ja Petra Kuuva Sámedikkis ja Susanna Rajala Oahpahushálddahusas.