Sátnejođiheddjiid geahčastat dievasčoahkkimis 26.6.2020
Dievasčoahkkimis 26.6.2020 mearriduvvui almmustahttit sátnejođiheddjiid geahčastat bloggačálusin Sámedikki neahttasiidduin.
Sátnejođiheaddji Duomis Áslat Juuso
Koronaáigge Sámedikki doaimmat ja áššit leat dikšojuvvon čuovvovaš ládje: Sámekulturguovddáš Sajos lea leamaš gitta 16.3. rájes. Stivra mearridii doallat gitta Sajosa miessemánu loahpa rádjái. Sámediggi váldobargovuohki lea leamaš gáiddusbargu doaisttážii, eaige virgemátkkit leat dahkkojuvvon spiehkastatdili áigge. Gearggusvuođajoavku ásahuvvui ja joavku lea čoahkkimastán oktiibuot vihttii.
Sámedikki lágidan seminárat, dilálašvuođat ja dáhpáhusat šluhttejuvvojedje miessemánu loahpa rádjái ja čoahkkimiidda leat oassálastán gáiddusoktavuođaiguin. Maiddái geassemánu dievasčoahkkin lágiduvvui gáiddusoktavuođaiguin geavahemiin Interprefy-gáiddusdulkonapplikašuvnna. Gáiddusbargan burgojuvvo 3.8.2020 rájes juos dávdadilli lea bisson guovllus eiseválddiid ávžžuhan dásis.
Giđđat spiehkastatdili áigge Sámediggi sáddii 23.3.2020 appellašuvnna oaiveministarii ráddjen dihte Suoma siskkáldas johtima, vai koronavirusa leavvama basttášedje njozodit ja suodjalit riskajoavkkuid. Sámedikki nubbi appellašuvdna sáddejuvvui sisministarii 10.6.2020 rahpan dihte Norgga ja Suoma gaskasaš ráji, go dilli davvin gávnnahuvvui ráfálažžan. Koronavirusa dihte mearriduvvon johtinráddjehusat lea čuohcán mearkkašahtti ládje Davvi-Suoma rádjeguovlluid sámeálbmogii.
Deaivvadeapmi presideanta Sauli Niinistöin ordnašuvai 6.3.2020. Galledeapmi vuođđuduvai mannan válgabaji áigge dahkkojuvvon bovdehussii fitnat galledeame Sámi ođđasit. Deaivvadeamis ságastallojuvvui dálkkádatrievdamis ja dan váikkuhusain sámekultuvrii, vaššiságain, Suoma olmmošvuoigatvuođageatnegasvuođain ja sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna vuođđudeamis.
Sámediggelágaođasmahttinproseassa lea maid leamaš jođus. Fáttá birra leat čađahuvvon ráđđádallamat sámediggelága 9 § mielde sámediggelága rievdadeami válmmaštalli doaibmagotti ásaheamis. Ráđđádallamiin gieđahallojuvvui doaibmagotti mandáhta. Dát ráđđádallan ja proseassa vuođđuduvvet Suomas hálddahusprográmma girjemii. Ovdal doaibmagotti barggu lea doaibman sámediggelága ođasmahttimii guoski ovdačielggadanjoavku.
Váhčira meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas ráđđádallojuvvui giđa áigge Meahciráđđehusain sámediggelága 9 § mielde. Oppalaččat ráđđádallamiin lei buorre vuoigŋa, muhto máŋgga áššis ii gávdnon oktasaš ipmárdus.
Sámediggelága 9 § mielde ráđđádallojuvvui giđa áigge bargo- ja ealáhusministeriijain guovlluid ovddideamis ja Eurohpa uniovnna guovlo- ja ráhkaduspolitihka ruhtafoanddaide guoski láhkaásaheami ođasmahttimis. Sámedikki guovddáš evttohusat dán láhkaásaheami ođasmahttimis leat, ahte láhkaásaheamis, mii ođasmahttojuvvo, galgá dorvvastit Sámedikki ollislaš oassálastima sámeguovllu ovddideapmái, láhkaevttohussii čáhkaduvvo njuolggadus, man mielde sámeguovllu ovdáneapmi ii oaččo váikkuhit negatiivvalaččat sámekultuvrii, guovlluid ođasmahttima ráđđádallangotti čoakkádussii lasihuvvo Sámedikki ovddasteaddji, sámiid rájiid rasttildeaddji ovttasbargu dorvvastuvvo ja ahte sámeealáhusaide vuođđuduvvo ealáhusfoanda.
Ráđđádallamat sámediggelága 9 § mielde Lappi lihtuin Davvi-Lappi eanangoddelávva 2040 -áššis ledje miessemánus. Jiekŋameara ruovdemáđija orru bissume lávas viiddes vuostálastimis fuolakeahttá. Plánain lea maid šleađgalinnjá Ohcejohkii. Almmolaččat sáhttá gávnnahit, ahte Sámedikki fuomášumit eai leat váldojuvvon mielde eanangoddelávas viidáseappot.
Sámediggelága 9 § mielde lei miessemánu loahpas birasministeriijain ráđđádallan, mii guoskkai luonddusuodjalanláhkaásaheami ođasmahttin -fidnu prošeakta II goaskinbuhtadusaide. Sámediggi ovttas Bálgosiid ovttastumiin lea dolvon ovddasguvlui evttohusa. Ekologalaš kompensašuvnna ja luonddu máŋggahámatvuođa nannejeaddji buhtadusvuogádaga geahččalit gárgehit. Sámedikki vuolggasadji lea almmolaččat ovddidit luonddusuodjalanláhkaásaheami 16 § sisdoalu.
Eanangeavahan- ja huksenlága ođasmahttin lea maid jođus. Birasministeriija lea ovdanbuktán proseassa Sámediggái ja aitosaš ráđđádallamiid áigot álggahit čakčat.
Sámediggelága 9 § mielde ráđđádallan stivrra evttohushápmosa birra riikabeivviide láhkan huksenárbbi suodjaleamis addojuvvon lága ja rihkuslága 48 logu 6 § rievdadeami birra čađahuvvui geassemánus birasministeriijain. Proseassa ii oro váldime vuhtii sámiid vuoigatvuođa hálddašit iešmearrideami vuođul oktasaččat sámečuozáhagaid, mat leat sámiid huksenárbelága vuolde.
Suoma sátnejođihanvuorru Sámi Parlamentáralaš ráđis lea dál jođus. Dán áigge leat čoahkkimastán virtuálalaččat, gieđahallojuvvon dehálaš áššit earret eará rájiid rasttildeaddji skuvlejumi birra, ságastallojuvvon earret eará COVID-19 -dilis, álbmotluohteáššis ja ávnnahis kulturárbeáššis, vuođđuduvvon Interreg-bargojoavku, mii adnojuvvo dehálaš rahpamin, vai sámiid dárbbuid sáhttet identifiseret ovttas čuovvovaš ruhtadanbaji olis. Sámeparlamentarihkkáriid čoahkkin lea sirdojuvvon ja beaivemearri ii leat vuos sohppojuvvon.
“Enhanced participation” lea ON eamiálbmogiid oassálastinvuoigatvuođa ovddidanproseassa, mas Sámedikki sátnejođiheaddji lea aktiivvalaččat leamaš mielde.
Sámediggi lea oassálastán biodiversitehtastrategiijai ja -doaibmaprográmmii guoski álgočielggadanbargui, mas LUKE:in (Luondduriggodatguovddáš) lea leamaš ovttasbargu das, mot prográmma lea doaibman ja maid ođđa strategiijas galggašii váldit vuhtii.
Bistevaš ovdáneami doaibmagottis Suopma lea raporteren ON:ide bistevaš ovdáneami mihttomeriin, ja Sámediggi lea vuosttaš geardde leamaš mielde ráhkadeame raportta.
Sámediggi lea bovdejuvvon dálkkádatpolitihka jorba beavddi gurrii, masa oassálastá sátnejođiheaddji. Dálkkádatpolitihka jorba beavddi lea vuođđudan oaiveministtar ja dan guoras leat álggahuvvon ságastallamat, mat gusket dasa, man guvlui Suoma dálkkádatpolitihka lea manname.
Sámediggi oainnu mielde Interreg-prográmmaid ovddideamis lea dehálaš doallat Sápmi-prográmmaoasi sierra ja sihkkarastit dan boahttevuođas. Prográmma sisdoalu olis lea ulbmil álkidahttit uhcit doibmiid geavahit dán ruhtadeami ja ovddidit árbevirolaš ealáhusaid, degomat ovddidit duoji ealáhussan.
I várresátnejođiheaddji Anni Koivisto
Sode-ođasmahttima birra: Sámediggelága 9 § mielde ledje ráđđádallamat gáiddusoktavuođaiguin sosiála- ja dearvvašvuođaministeriijain sode-áššiid birra miessemánu álggus. Sámediggi oččoda buorádusaid sámegielat ja kultuvrralaš bálvalusaid praktihka ollašuvvamii. Dát eaktudivččii čielga sámegielat bálvalusaid lágidanovddasvástádusa ja doarvái ja riekta čuozihuvvon ruhtadeami. Sode-ođasmahttimii guoski láhkahápmosiin Sámedikki mihttomearit eai oidno doarvái ja váikkuhanbargu jotkojuvvo.
Sode-ođasmahttima ovdii leat maiddái bargan kampánjeremiin ovttaveardásaš sode-bálvalusaid beales. Sode-kampánja sisttisdoallá ođasreivviid, video, oaivilčállosiid ja iežas neahttasiidduid oassin Sámedikki neahttasiidduin.
Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun dahjege komissáran bohte mearreáigge siste 16 evttohusa, 14 Sámediggái ja guokte Nuortalaččaid siidačoahkkimii. Evttohuvvon olbmot leat oktiibuot 10. Komissáraid válljenproseassa joatkašuvvá čakčat, goas lágiduvvojit gullandilálašvuođat.
Suoma ja Norgga gaskasaš ráđđádallamat Deanu guolástannjuolggadusa ođasmahttimis álge geasset. Suoma ráđđádallandelegašuvnnas Sámedikki ovddasteaddji ja delegašuvnna nubbi várresátnejođiheaddji lea Anne Nuorgam. Stáhtaráđđi attii delegašuvnna ásaheami oktavuođas cealkámuša, mii deattuha luossanáli ealáskeami dorvvasteami, sámiid vuoigatvuođaid ovddideami ja riikkabeivviid cealkámušaid vuhtiiváldima.
Sámediggi lea doallan dán jagi bealde ovtta deaivvadeami Sámedikkiin ja riikkabeaibellodagaid ovttasbargojoavkku olis. Ovttasbargojoavkku čoahkkin lei geassemánus ja deaivvadeamis gieđahallojuvvojedje Sámedikki áigeguovdilis áššit.
Oahpahus- ja kulturministeriija ásahan sámeoahpahusa ovddidanbargojoavku lea doaibman njukčamánu rájes. Bargojoavkku bargu lea dárkkodit sámegielat árrabajásgeassima, kultur- ja giellabeassedoaimma, sámeoahpahusa ja -skuvlejumi dili oktan ollisvuohtan. Sámedikki bealis joavkkus leat lahttun Ulla Aikio-Puoskari ja Anne-Kirste Aikio ja áššedovdičállin Arla Magga ja Petra Kuuva.
Sámediggi lea cealkán oahppogeatnegasvuođa viiddideapmái guoski láhkaođasmahttimiin deattuhemiin sámenuoraid gielalaš vuoigatvuođaid ja vuoigatvuođa čađahit oahppogeatnegasvuođa oahpa árbevirolaš dáidduid. Sámediggi celkkii guovttejahkásaš ovdaoahpahusa geahččaladdamis deattuhemiin, ahte vuoigatvuođat sámegielat doaibmamii eai oaččo hedjonit geahččaladdama čuovvumuššan.
Lassin Sámediggi celkkii Yleisradio ođđa strategiijas ja evttohii, ahte sápmelaččat, sápmelašvuohta ja sámegielat prográmmat vuhtiiváldojuvvošedje buorebut.
II várresátnejođiheaddji Leo Aikio
Boazodolliid sadjásašveahkki -ášši. Sámedikki evttohus ovddidan dihte boazodolliid sadjásašveahki: boazodolliid ovttaveardásašvuohta sadjásašveahkkevuogádagas, sadjásašveahki mearreruđa ja diibmomeari lokten vástidit boazoealáhusa dáláš dárbbu, hohpolaš doaimmat boazodolliid, luopmudanbálvalusaid ovddideapmin láhkaásaheami dásis, sápmelaš boazodolliid sosiáladorvvu ollašuvvan, barggus veadjin ja bargojagiid guhkideapmi oassin sadjásašveahkke- ja sadjásašveahkkeluopmudanvuogádagas, ovttaveardásašvuođa ovddideapmi Mela iežas doaimmain ovttaveardásašvuođaplána bokte.
Tukesiin lea ráđđádallojuvvon sámediggelága 9 § mielde Hankaoja ja Rove vero -ohcamušaid birra ja maiddái gollerogganlobit leat gieđahallojuvvon.
Boazoáššit: EU-doarjjaáššis Sámediggi lea evttohan, ahte ealliboazodoarjja loktejuvvo 28,5 €:s 36 €:i. Bohccobierggu njuolggovuovdima ovddideamis ulbmil leat álkidahttit ja geahpedit njuolggovuovdima eavttuid nu, ahte boazodoallit bastet prinsihpalaččat vuovdit sámeguovllus dihto kilomeari siste (1500 kg čuhppojuvvon bohccobierggu ja 500 kg goikebierggu jagis/bohccobierggu vuovdi) vuovdit bohccobierggu restoráŋŋaide, vehádatgávpejasaide ja golaheddjiide.
Sámediggi lea aktiivvalaččat čuvvon muohtadili dagahan earenoamášdili ja doallan oktavuođa ášši olis eanan- ja vuovdedoalloministeriijai, eanan- ja vuovdedoalloministeriija spesiálaveahkeheaddji lea fitnan oahpásmuvvame muohta- ja guohtundillái. Cealkámuša bivdima bokte gárgehit ja ovddidit dutkamuša MAKERA-ruhtadeami olis: Iešguđet eanangeavahanvugiid váikkuhus boazobargovugiide ja árbedihtui – dáhpáhusdutkamuš Suoma sámiid ruovttuguovllus ja boazodoalu rievdadusat ja vuogáiduvvanvuogit iešguđet eanangeavahanvugiid ruossalas deattuid vuolde. Boraspire čanasjoavkodilligeahčastat.
Sámediggi lea maid sádden appellašuvnna Meahciráđđehussii, vai bohccuid guohtunráffi ja boazodoalu almmolaš doaibmaneavttut dorvvastuvvojit spiehkkaseaddji diliin: Sámediggi doarjala Meahciráđđehussii, ahte dat ii mieđihivčče dáláš giđđa ja geassebajis bivdo- ja johtinlobiid sámiid ruovttuguovllus ja beavttálmahtášii goziheami eastin dihte lobihis johtima.
Dál dálkkádatrievdamii laktáseaddji fáttát ja proseassat Suomas, maidda Sámediggi lea oassálastán dahje oassálastá, leat: Sámiid dálkkádatpanela ja sámiid vuogáiduvvan dálkkádatrievdama vuogáiduvvanprográmma. Dát ovddiduvvo bárrásii ja ulbmil lea čađahit sáttaságastallama čuovvovaš dievasčoahkkimis. Climini-fitnus dárkkodit boazodoalu vuogáiduvvanvugiid dálkkádatrievdamii. Leo Aikio lea oassálastán bagadallanjoavkku bargamii. Aikio oassálasttii Climate Emergency and Indigenous People in the Arctic -panelii Helssegis 12.3.2020. Dálkkádatlága ođasmahttin lea jođus ja ulbmil lea buktit ovdan Sámedikki oainnuid.
Sámediggái lea boahtán diehtu ruvkevárremis Jiehtáčearu guovllus Eanodagas ja Sámediggi váidalii das earenoamážit dan vuođul, ahte sámi giellaláhka ii váldojuvvon vuhtii. Dál ruvkelága ođasmahttin lea jođus ja ulbmil lea čađahit čakčat sámediggelága 9 § mielde ráđđádallamiid bargo- ja ealáhusministeriijain.
Sámediggi oassálasttii luonddu máŋggahámatvuođa vahkkui oanehis some-videoiguin, mat lasihuvvojedje Sámedikki some-kanálaide oktiibuot 5. Dáin gieđahallojuvvojedje sámiid luonddugaskavuohta, luonddu árvvolašvuohta ja máŋggahámatvuohta ja ovttasorrun luondduin.
Ságajođiheaddji
Tuomas Aslak Juuso
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
040 687 3394 / 010 839 3101
I várreságajođiheaddji
Anni Koivisto
anni.koivisto(at)samediggi.fi
040 415 5969
II várreságajođiheaddji
Leo Aikio
leo.aikio(at)samediggi.fi
040 621 6505 / 010 839 3180
Sámedikki čuovvovaš čoahkkin 3/2020 dollojuvvo 17. – 18.9.2020 dmu 10 – 18 Anáris (Sajos).
