Saaǥǥjååʹđteei sâjjsaž Tuomas Aslak Juuso saakkvuârr Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio lopprapoort luõvtemšõddmõõžžâst 4.12.2025
Ärvvsaž väʹlddminister Petteri Orpo, saaʹmi ouddooumaž Veikko Feodoroff, šiõǥǥ komissaar. Šiõǥǥ säʹmmla di puk kuvddleei nuʹtt tääiʹben pääiʹǩ âʹlnn ko še striim mieʹldd.
Snimldõk: Lauri Heikkinen, riikksuåvtõõzz kanslia
Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio lij ååʹn vuällam tääʹrǩes jåårǥlõʹǩǩe, ko tõn raportt lij valmštõõvvâm. Mij komissio piijjâm instituutio õlggâp ååʹn väʹldded rapoort tuõđâst; tõt âânn seʹst jiânnai tääʹrǩes da määŋgpeällsaž teâđ, koozz tobdstõõttâd. Tõn vuâđald meeʹst lij pueʹrr ååʹn vuârsteen reâuǥškueʹtted aktiivlânji da raajškueʹtted suåvâdvuõđ. Ååʹn lij äiʹǧǧ väʹldded ââʹnnma ođđnallšem fiʹttjõõzz sääʹmaaʹššid: vuäʹmm toiʹmmjemnääʹl jie teänab riʹjtte.
Tuâjj ij âʹtte puuđ tääzz, peʹce täʹst tõt väʹlddveärlânji eman älgg. Suåvâdvuõđ oudldõs lij, što rapoort määttaid vääʹldet tuõđâst, što vieʹrrvuõđid jie tuejjuku teänab pueʹttiääiʹjest oʹđđest. Säʹmmlai mušttlem vaiʹǧǧes ǩiõččlâsttmõõžžid âlgg še šiõhttlõõttâd äššakuulli ciistâst âânnmõõžžin da tuõttšõs naaʹlin. Norrum teâđ feʹrttai še vuäǯǯad veiddsânji mieʹldd lääʹdd õhttsažkååʹdd jeeʹres taaʹzzid. Teâđtää ij suåvâdvuõʹtte vuåittu vuällad. Lääʹddjânnam riikkâst lij ååʹn tääʹrǩes vaʹstteemvuõtt koʹrjjeed mõõnnâm vieʹrrvuõđid di håiddad sääʹmaaʹššid pueʹttiääiʹjest pueʹrben rapoort tåimmeʹtǩǩõõzzi veäkka, tõn seʹst ââʹnnem tiõttu vuâđđõõveeʹl. Tät kuuitâǥ kaiʹbbai viõusâs täätt da čõnnõõttmõõžž, peällõkraaji rââst da vaalpõõʹji pâʹjjel.
Seämmast feʹrttai še muʹštted, što tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio piijjmõš ij leäkku miʹjjid rämm ni vuäitt, mâʹte oouʹdab saaǥǥjååʹđteei Tiina Sanila-Aikio ääiʹjstes tuõđi. Komissio vuâđđummuš lij leämmaž pukin mââimõs vaajtõsmäinn tõn mâŋŋa, ko ääiʹjab ǩiččlõddmõõžž koʹrjjeed vueʹjj jie leäkku oʹnnstam.
Lij-i vääžnai, što ååʹn eʹtǩǩuum tååimaid ääʹljet viikkâd čõõđ nuʹtt äššakuulli tääʹrǩesvuõđin ko še säʹmmlai vuässadvuõđ da naʹddjõõzz ainsmââʹtteeʹl. Leäʹp-i eʹtǩǩääm toimmupiijjmõõžž vääras pååđmekaniism, mâʹst mieʹldd leʹččim mij puk komissio piijjâm instituutio, da mâʹst leʹčče äššakuulli resuurs da tåimmväʹldd. Ååʹn vuâđđuum parlamentaarlaž tuâjj-joukk lij aainâs riiʹǩǩe taarblaž da vaʹsttad riikkvaaldâšm taarbid, leâša tõt ij õhttu riʹjtte: tuâjast âʹlǧǧe säʹmmlai jiõnn da säʹmmlai taarb jååʹtted ravvsânji mieʹldd.
Tuäivvap še, što parlamentaarlaž tuâjj-joukk šiõhttlââtt säʹmmlai mušttlem aaʹššid äššakuulli ciistâst âânnmõõžžin. Määŋgid säʹmmlaid mõõnnâm aaiʹjin mušttlummuš lij ääʹvääm vuäʹmm traumaid.
Mij eʹtǩǩeem komissio piijjâm instituutioi toimmupiijjâmjoukk taʹrjjeʹči naʹddjõõzzlaž areena saǥstõõllâd da ooccâd õhttsaž täätt. Naʹddjõõzz da suåvâdvuõđ raajjmõʹšše oʹdinakai vueiʹtlvaž čuâǥǥas lij nåkam, mâʹst säʹmmla lie proseeʹssest pottsânji mieʹldd, tääʹssverddsaž õhttsažtuâjjkueiʹmmen.
Komissio tuâj vueʹssen leät õlmstâttam määŋgid šiõǥǥ pååđčiõlǥtõõzzid, kook lie vueʹzzsteez pohttam teâđ säʹmmlaid tääʹrǩes aaʹššin. Späʹsseb pukid čiõlǥtõõzzi tuejjeeʹjid! Mäŋggan ääiʹjben uuʹccab vuâmmšõʹsse pääccam ääʹššest leät čiõlǥtõõzzi veäkka ååʹn vuäǯǯam lââʹssteâđaid, leʹbe joba kuullâm tõin vuõss vuâra.
Toimmupiijjâmeʹtǩǩõõzzin lie miʹjjid pukid jiânnai tobdstõõttâmnallšem ääʹšš. Lij kuuitâǥ vääžnai, što äʹlǧǧep jåʹttlânji toimmu. Määŋg tååim kaiʹbbje jäänab valmštõõllmõõžž: lij ouddmiârkkân äiʹǧǧ mââimõsân kaunnâd čåuddmõõžžid säʹmmlai mädd- da čääʹccvuõiggâdvuõđi teâuddmõʹšše. Seämmast määŋg tääʹrǩes tååim lie še hiâlpben oouʹdeemnalla. Ouddmiârkkân puki kooum Lääʹddjânnmest mainstum jieʹlli sääʹmǩiõl peäʹlnn lij vääžnai, što sääʹmpäärna vuäiʹtte mättʼtõõttâd sääʹmǩiõl juõʹǩǩåʹrnn jânnmest.
Haaʹlääm späʹssbõõššâd tän seämmast pukid tuâj ooudâst tän räjja. Späʹssbõõžžam väʹlddminister Petteri Orpo da ouddooumaž Veikko Feodorooff, di teâđast puk komissaarid da komissio piisarkååʹdd tän jõnn tuâj ooudâst. Späʹsseb Sipilä da Rinne-Marin halltõõzzid, kook alttee tuâj mijvuiʹm, di riikksuåvtõõzz kanslia veʹrǧǧkådda. Lââʹssen haaʹlääm veâl vääimstan späʹssbõõššâd sääʹm psykososiaalʼlaž tuärj juâǥǥas Uuj, koon tuâjj lij leämmaž tän loʹsses proseeʹss ääiʹj nuʹtt ärvvsaž, što tõn ij vueiʹt ni metteed.
Uuj vuâđđummuž vuäitt-i ââʹnned samai šiõǥǥ ouddmiârkkân mij oʹnnstam tååimain. Uuj puäʹđet taarbšed še pueʹttiääiʹjest tõn diõtt, ko määŋgi čuõʹcci aaʹšši ǩiõttʼtõõllmõš lij ååʹn eman alttuum. Uuj toiʹmmjummuž staaneem lij-i pueʹtti läuʹǩǩen tääʹrǩmõs tuâjj.
Looppâst haaʹlääm veâl puʹhtted ouʹdde tõid muu pukin tääʹrǩmõs späʹssbid: jõnn späʹsseb säʹmmlaid, što leäʹped vuâlggam mieʹldd tuõjju: jiijjâz ǩiõččlâsttmõõžžin mušttleeʹl, kriittlaž maacctõõzz še uuʹdeeʹl leʹbe tuâj muđoi seuʹrrjeeʹl da tuärjjeeʹl. Ǩiõččlâsttmõõžžin mušttlummuš lij aainâs leämmaž oummuid lossâd. Täin tuõđštõõzzin lij kuuitâǥ samai jõnn ärvv miʹjjid õhttân Sääʹm meeran. Jeäʹp puäʹđ väjldâʹtted tõn, mii mij meeru lij tuejjuum da mii lij šõddâm. Tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio tuâjj lij tuejjääm kuâsttjeeʹjen mij historia da ânnʼjõžvuõđ, da leäʹp tõn mieʹldd mättjam fiʹttjed pueʹrben jiijjân, õutstõssân di meeran.
Tieʹttep, mõõn jõnn läuʹǩǩ mäŋggsid lij leämmaž mušttled ǩiõččlâsttmõõžžineez, da fiʹttjep, što puk jie leäkku tõõzz haaʹlääm äʹlǧǧed. Tuäivam-i, što tän tuâj vuâđald meeʹst lij õõutâst siõmmna hiâlpab tän saǥstõõllmõõžž še juäʹtǩǩed. Tijtää tät tuâjj ij leʹčče leämmaž vueiʹtlvaž.
Mij puki tuâjjan lij-i ååʹn ainsmâʹtted, što leäʹp leämmaž tän naʹddjõõzz ärvvsa.
Späʹsseb.
