Sääʹmteʹǧǧ

Sääʹmteʹǧǧ lij eeʹjj 1996 aalǥâst jiiʹjjes laaʹjjin vuâđđuum säʹmmlai jiõččvaaldâšmorgaan. Sääʹmteeʹǧǧ vuâđđeeš eeʹjj 1995 oođuum vuâđđlääʹjj nuäjja. Õuʹddel Sääʹmteeʹǧǧ iiʹjjin 1973–1995 toiʹmmji Sääʹm parlameʹntt, kååʹtt leäi vuâđđuum tõʹst uvddum riikksuåvtõõzz asetõõzzin.

Oođuum sääʹmteʹǧǧlääʹǩǩ pueʹđi viõʹǩǩe 1.8.2025. Oođummuž täävtõsân lij suõjjled da õõuʹdeed säʹmmlai  jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđ teâuddjummuž di pueʹreed säʹmmlai ǩiõl da kulttuur kuõskki jiõččvaaldâšm da sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjemõudldõõzzid. 

Sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođõõzz õhttvuõđâst oođeeš Sääʹmteeʹǧǧ takai tåimmvääʹld. Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjan lij meäʹrreed säʹmmlai jiiʹjjes ǩiõl, kulttuur da säʹmmlai sââʹj alggmeeran kuõskki aaʹššin da håiddad täid kuulli tuâjaid. Jeeʹres aaʹššin Sääʹmteʹǧǧ õõuʹdad säʹmmlai  jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđ teâuddjummuž. Sääʹmteʹǧǧ toiʹmmai še sääʹmǩiõl da kulttuur tuõʹllʼjem da õõuʹdeem staanâm diõtt sääʹm-mättʼtõõzz da -škooultõõzz äʹšštobddjen da õõuʹdad tõi õõudâsviikkmõõžž obbvuõttân.  

Sääʹm kulttuurjiõččvaaldâšm kuâskk säʹmmlai dommvuuʹd, koonn pirr lij šiõttuum sääʹmteʹǧǧlääʹjjest. Voudda koʹlle Jeänõõǥǥ, Aanar da Uccjooǥǥ kooʹddi vuuʹd di Lappi paalǥâskååʹdd vuʹvdd Suäʹđjel kååʹddest leʹbe Vuõccu.

Sääʹmteʹǧǧ toiʹmmai vuõiggâdvuõttministeria vaaldâšm sueʹrjest, leša lij pååđai riikk veʹrǧǧniiʹǩǩin. Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummuž teäggtet riikk budjeʹtt-teäggtõõzzin. Sääʹmteʹǧǧlääʹjj 2 § mieʹldd riikk tällõsarvvlõõzzâst âlgg vaʹrrjed riʹjttjeei mieʹrrteäʹǧǧ Sääʹmteeʹǧǧ lääʹjjest jurddum tuâjaid. Riikk tällõsarvvlõseʹtǩǩõõzzâst 2026 (22.9.2025) vuõiggâdvuõttministeria väʹlddklaassâst momeeʹntin 25.01.50 lij eʹtǩǩuum 4 895 000 euʹrred säʹmmlai kulttuurjiõččvaaldâšm tuõʹllʼjem vääras šõddi koolaid.  

Sääʹmteʹǧǧlääʹjj 8 § 2 momeeʹnt mieʹldd Sääʹmteʹǧǧ meäʹrrad Sääʹmteeʹǧǧ pääiʹǩ miõttâmvuâlaž vieʹǩǩtõõzzin. Tuâj håiddmen Sääʹmteʹǧǧ toiʹmmai riikkvieʹǩǩtõsveʹrǧǧneʹǩǩen. Lââʹssen Sääʹmteeʹǧǧ pääiʹǩ miõđât teäggtõõzz sääʹmǩiõllsa õuddpeâmm di sääʹmǩiõllsai sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staanmõʹšše, sääʹmǩiõllsa kulttuur õõudummša, sääʹmsieʹbri toiʹmmjummša da sääʹmǩiõllsa mättmateriaalpuuʹtʼtummša. Sääʹmteeʹǧǧest lie še pååđprojeeʹkt, kooi vääras teäggtõs puätt riikk  da Euroopp unioon väärain.

Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjan lij eeʹttkâʹstted säʹmmlaid meersaž da meeraikõskksaž tuâjain. Sääʹmteʹǧǧ tuejjad meeraikõskksaž toimmjummšes õhttsažtuâj jeärrsi sääʹmtoiʹmmjeeʹjivuiʹm, mieʹldd looǥǥeeʹl Taarr da Ruõcc Sääʹmteeʹǧǧ, Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz pääiʹǩ di õhttsažtuâjast Sääʹmrääʹđin. 

Sääʹmteʹǧǧ âânn jiõččnaž mieʹrreemvääʹld. Sääʹmteʹǧǧ oudd juõʹǩǩ eeʹjj nuʹtt 200 jeeʹresnallšem alttõsad da ceälkkmõšâd jeeʹres veʹrǧǧniiʹǩǩid. Lââʹssen Sääʹmteʹǧǧ nõõmad eeʹttǩeeʹjid määŋgaid jeeʹres tuâjj-jooukid.

Õhttân Sääʹmteeʹǧǧ vueiʹvvääʹššlaž toiʹmmjemnääʹllen lij saǥstõõllâd veʹrǧǧniiʹǩǩivuiʹm. Sääʹmteʹǧǧlääʹjj 9 § õhttsažtoiʹmmjem- da saǥstõõllâmõõlǥtõs lij oođuum veʹrǧǧniiʹǩǩi da sääʹmteeʹǧǧ õhttsažtuâjast ääiʹjbuužž jäänab teäddjen di meeraikõskksaž alggmeervuõiggsest šõddâm luõvâs da tiõttu vuâđđõõvvi õuddmiâsttmõõžž (FPIC) vuâđđjurddi meâldliʹžžen. Veʹrǧǧneeʹǩǩ âʹlǧǧe ââʹnnemnalla åårrai naaʹlivuiʹm 1) õõuʹdeed sääʹmǩiõli tuõʹllʼjummuž da õõudâsviikkmõõžž di säʹmmlai vuõiggâdvuõđ da õudldõõzzid tuõʹllʼjed da viikkâd õõudâs kulttuurâs mieʹldd looǥǥeeʹl äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvuõʹjjid; da 2) uuʹcceed tååimaines šõddi ǩiõldlaž vaaiktõõzzid sääʹmǩiõlid di säʹmmlai vuõiggâdvuõʹtte da õudldõõzzid tuõʹllʼjed da õõuʹdeed jiiʹjjes kulttuur mieʹldd looǥǥeeʹl äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvuõʹjjid.

Meersaž lääʹjjšiõtteem õõl Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummuž ohjjad Sääʹmteeʹǧǧ såbbar priimmâm tuâjjriâššmõš, koʹst šiõtteet jeeʹrab mieʹldd viiʹrjin, jeeʹres toiʹmmjeeʹjin da tõi tuâjain di vaaldâšm-mõõntõõllmõõžžâst Sääʹmteeʹǧǧest.  

Vaalpââʹj aalǥâst Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar preemm vaalpââʹj tåimmprograamm. Tåimmprograammâst šiõtteet täävtõõzzid vaalpââʹj toiʹmmjummša. Tääʹrǩab eeǥǥlaž tääʹvtõõzzid šiõtteet juõʹǩǩ eeʹjj tåimmplaan–tällõsarvvlõõzzâst. Täävtõõzzi teâuddjummuž vuåppat eeǥǥlânji rajjum toiʹmmčiõlǥtõõzzâst. Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkåʹddpolitiikk ohjjeet tuâjjlažkåʹddpoliittlaž äʹššǩiiʹrjivuiʹm, koid koʹlle tuâjjlažkåʹddpoliittlaž programm di tääʹssärvv- da õõutverddsažvuõttplaan.

Sääʹmteeʹǧǧ väʹlddtoiʹmmpäiʹǩǩ lij Aanrest sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst. Sääʹmteeʹǧǧest lij veâl čårrtoiʹmmpäiʹǩǩ Jeänõõǥǥâst.

Sääʹmteeʹǧǧ lââʹssen nuõrttsäʹmmlain lij jiiʹjjes, jeeʹrab tuʹmmstõktuâjjorgaan, saaʹmi siidsååbbar. Saaʹmi siidsåbbrest lij šiõttuum sääʹmlääʹjjest (253/1995). Sääʹmlääʹjj täävtõsân lij õõuʹdeed nuõrttsäʹmmlai da sääʹmvuuʹd jieʹllemtuejjeeʹjid da piʹrǧǧeemvueiʹttemvuõđid di õõudâs juäʹtǩǩed da õõuʹdeed sääʹmkulttuur. Nuõrttsäʹmmlai vuʹvdd lij Aanar kååʹdd nuõrttvueʹzzest åårrai vuʹvdd. Jeeʹresnalla ko sääʹmteʹǧǧlääʹǩǩ, lij sääʹmlääʹǩǩ mädd- da meäʹcctäällministeria vuâllsaž.

Säʹmmla lie õhtt meer neellj riikk vuuʹdest. Taarrjânnmest, Lääʹddjânnmest da Ruõccjânnmest säʹmmlain lij jiiʹjjes eeʹttkõsorgaan, Sääʹmteʹǧǧ.

TaarrjânnamSääʹmteeʹǧǧ vuâđđeeš eeʹjj 1987 (lääʹǩǩ 1987:56) da tõt alttii toiʹmmjummšes eeʹjj 1989. Taarrjânnam lij ratifiâsttam ILO 169-suåppmõõžž alggmeerai vuõiggâdvuõđin. Taarrjânnam vuâđđlääʹǩǩ toobdast säʹmmlaid alggmeeran.

Ruõccjânnam Sääʹmteeʹǧǧ vuâđđeeš eeʹjj 1992 (lääʹǩǩ 1992:1433) da tõt alttii toiʹmmjummšes eeʹjj 1993 aalǥâst. Ruõcc Sääʹmteʹǧǧ lij nuʹtt jiõččvaaldšmallaš orgaan ko riikk veʹrǧǧpäiʹǩǩ. Ruõcc Sääʹmteʹǧǧ lij Ruõccjânnam mäddtäällministeria vaaldâšmvuuʹdest. Ruõccjânnam vuâđđlääʹǩǩ toobdast säʹmmlaid meeran.