Boazodolliid sadjásašveahkkediimmuid meari geahpedeapmi jagi 2024 lea ruossalasvuođas Orpo ráđđehusprográmma girjemiiguin
Sámediggi doarjalii rabas reivviin riikkabeaijoavkkuid ja bellodagaid ságajođiheaddjiide vai boazodolliid sadjásašveahkkediimmuid mearri lasihuvvo duđahahtti dássái. Sámediggi ovdanbuvttii iežas reivves maiddái, ahte dálá boazodolliid sadjásašveahki láhkaásaheapmi heajuda sohkabeliid gaskasaš dásseárvvu ollašuvvama ja boazodolliid bargoburesveadjima ovddideami.
Jagi 2024 boazodolliid sadjásašveahkkediimmuid mearri lea geahpeduvvon 130 diibmui. Sadjásašveahkkediimmuid unnit mearrái lea sivvan, ahte dasa várrejuvvon mearreruhta ii leat doarvái olu. Diibmá 2023 Sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija lasihii boazodolliid sadjásašveahkkediimmuid meari loahppajagi lassemearreruđain 150 diimmus 175 diibmui. Máŋggain ovddit jagiin sadjásašveahkkediimmuid mearri lea maŋimustá lassemearreruđain lasihuvvon 200 diibmui jagis. Sámediggi fuomášuhtii, ahte boazodolliid sadjásašveahkkediimmuid meari rehkenastin lea ruossalasvuođas oaiveministtar Orpo ráđđehusprográmma girjemiiguin, daningo das gávnnahuvvo, ahte luopmosadjásašbálvalusat seailluhuvvojit unnimustá dálá dásis.
– Sámediggi lea jo ovddit jagiid áigge máŋgii ovdanbuktán, ahte boazodolliid sadjásašveahkkái bušeterejuvvon mearreruđa dássi lea menddo vuollegaš ja evttohan sadjásašveahkkediimmuid meari lasiheami vástidit duođalaš dárbbu, mii lea dál. Boazodolliid buohcuvuođaid ja bárttiid várás várrejuvvon sadjásašveahkkediimmuid meari galggašii lasihit unnimustá 300 diibmui jagis, dadjá Sámedikki I várreságajođiheaddji Leo Aikio.
Boazodolliid sadjásašveahki láhkaásaheami galgá beaividit boazodolliid ovttaveardásašvuođa ovddideami dihte
Dálá láhkaásaheapmi ii atte vejolašvuođa sadjásašveahkkái boazodolliide ovdamearkka dihte áhpehisvuođafriijavuođa áigái ja dainna lágiin heajuda sohkabeliid gaskasaš dásseárvvu. Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji lea gávnnahan, ahte boazodoalliin lea eará eanadolliiguin ovddasvástádus elliid buresveadjimis, iige dán geatnegasvuođa sáhte healbadit ovdamearkka dihte vánhemiidfriijavuođa dahje siviilabálvalusa čađaheami áigge.
Boazodoallu lea ámmát, mas guoddá sihke fysalaš ja psyhkalaš noađi. Jagiáiggiid mielde dálkediliid einnosteapmi lea vel váddásut go ovdal dálkkádatrievdama váikkuhusaid dihte. Dálkkádaga liegganeami ja dálkediliid rievdama mielde boazodolliid bargodilit rivdet ain váralaččabun ja váddásabbon, ja nu ealáhusain bargama vejolašvuođat ain eanet eahpesihkkarin. Sadjásašveahkki lea okta dehálaš bargoreaidu, mainna sáhttá doarjut boazodolliid fysalaš ja psyhkalaš veadjima, dearvvašvuođa ja doaibmanávccaid garra barggus.
– Dálá láhkaásaheami galggašii beaividit dakkárin, ahte dat ovddida ráđđehusprográmma ulbmiliid nissoniid sajádaga buorideami, bearašfriijavuođaid ja dikšoovddasvástádusa dássidit juohkáseami ja maid bargoburesveadjima buorideami ektui, joatká Aikio.
Lassedieđut:
I várreságajođiheaddji
Leo Aikio
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi
Ealáhusčálli
Laura Olsén-Ljetoff
040 617 5113
laura.olsen-ljetoff@samediggi.fi
Má. sosiála- ja dearvvašvuođačálli
Kaisa Ruokojärvi
040 570 8457
kaisa.ruokojarvi@samediggi.fi
Lassedieđut Sámedikki birra:
Sámediggi lea sápmelaččaid álbmotválljejuvvon iešráđđenorgána Suomas. Iežas lágain (L974/1995) vuođđuduvvon Sámediggi dorvvasta doaimmainis sápmelaččaid eamiálbmotkultuvrra seailuma ja ovddideami. Sámediggi pláne ja ollašuhttá sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš iešhálddašeami ja gohcá ja ovddida sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja eallindiliid.
