Jååʹđteei Sääʹm Ǩiõllkaʹlddja

Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi

Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi lij Lääʹdd, Taarr da Ruõcc beäʹl Sääʹmtiiʹǧǧi õhttsažtâʹvvjânnmallaš ämmatneǩorgaan sääʹm ǩiõllaaʹššin. Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi mieʹrren lij suõjjled, vaalšed da oouʹdeed kulttuuräʹrbbvuõđ mâʹte sääʹm ǩeʹrjj- da mainstemǩiõlid. Veeʹrj beäʹlnn Sääʹm Ǩiõllkaʹlddjest lij õhttvuõtt Taarr beäʹl Sääʹmtegga. Tõn jååʹđat halltõs, koʹst juõʹǩǩ kolmmân sääʹmteeʹǧǧest lij seämma jiânnai vaʹsttummuš.

Ääv veʹrǧǧ

Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi (Saamen Kielikaltio) lij toiʹmmjam Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz vueʹlnn eeʹjj 2013 rääʹjest, da ååʹn ooccâp jååʹđteei vuâđđeed, jååʹđted, raaveed da veiddsubun oouʹdeed Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi.

Puäʹđak-a ton tän jouʹǩǩe?

Tuâj älggmõš mââimõõzzâst 31.12.2020.

Tuâj

Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi vaʹsttad sääʹmǩiõlin. Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi âlgg toiʹmmjed õhttsaž äʹšštobddi ämmatorgaanân sääʹm ǩeʹrjjǩiõli noormtummuž kuõskki aaʹššin. Tät kuâskk terminologia da ǩeeʹrjtemvuâkkõõzzi noormtummuž. Sääʹm Ǩiõllkaʹlddjest âlgg regsmâʹtted sääʹmǩiõlid da tän nalla vaaikted sääʹmǩiõli staanmõʹšše pueʹttiääiʹjest.

Sääʹm Ǩiõllkaʹlddjest âʹlǧǧe leeʹd 12 tuâjjliʹžžed, juõʹǩǩ kolmmân jânnma sâjjdõttum, da sij lie seämma vaaldšmallaš jååʹđteei vuâllsiʹžžen. Jååʹđteei toiʹmmai Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi ââʹlmõs jååʹđteeʹjen da son vaʹsttad toiʹmmjummuž vaaldšmallaš da ämmtallaš jååʹđtummšest. Jååʹđteei âlgg vuâđđeed da vuäʹpsted aaʹššin, koid viiǥǥât halltõʹsse, da suʹst lij vasttõs halltõõzz tuʹmmstõõǥǥi tiuʹddepiijjmõõžžâst. Jååʹđteei vaʹsttad še tõʹst, što toiʹmmjummuš šâdd viõǥǥâst åårrai vuâkkõõzzi mieʹldd.

Ââʹntemkaiʹbbjõõzz

Ooccâp õhtteei, puåđõõzzid põrggi da dynaamlaž jååʹđteei, kååʹtt vuäitt viikkâd Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi põõssi toiʹmmjummša. Haaʹleep, što tuʹst lij maisterškooultõs, veerǥlaž ââʹntemvuõtt sääʹmǩiõlâst. Tuʹst âʹlǧǧe leeʹd šiõǥǥ jååʹđtemtääid da haʹrjjnummuš jååʹđtummša da tâʹvvjânnmallaš õhttsažtuõjju, šiõǥǥ kommunikâʹsttemtääid di täidd kuâsttâd puåđõõzzid jeärrsivuiʹm. Vaʹlljuum âlgg siltteed ǩeerjlânji da njäälmlânji:

• Sääʹm
• Taarr, ruõcc leʹbe lääʹdd
• Eŋgglõsǩiõll.

Päʹlǩǩ da tuâjjmääin

Veeʹrj päʹlǩǩ lij riikk vuâkkõõzz mieʹldd veʹrǧǧkoodd 1062 Jååʹđteei.

Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi tuâjjlain lij veerǥlaž õhttvuõtt Taarr beäʹl Sääʹmtegga eeʹžžedorgaanân, da jos ij nuuʹbbnalla leäkku tuʹmmuum, täk seämma tuâjjmääin ko Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlain Taarrjânnmest, tuõʹllʼje še täʹst.

Koontâr lij jurddum leeʹd õhtt sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmpaaiʹǩin Aanar, Uccjokk, Hetta, Vuononperä, Kaarasjokk, Kautokeino, Manndalen, Tromss, Skånland, Drag, Hattfjelldal, Snåsa, Kiiruna, Jokkmokk, leʹbe Östersund, jos kuâras konttâr lie.  Nuuʹbbnallšem čåuddmõõžžâst vuäitt še suåppâd.

Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi haaʹlad sueiʹmkrâʹstted meer ǩeârjjaivuõđ da äukkjõõvvâd oummu tiuddvääldlaž ânnsallašvuõđâst.  Raukkâp ââʹnteei ooccjid ooccâd huõlǩani toiʹmmjemooddâst, ââʹjjest, sooǥǥbeäʹlest, etnisiteeʹttest, åskldõõǥǥâst da seksuaalʼlaž jieʹllmest. Sääʹm Ǩiõllkaʹlddjest teädd lij tuâjjvueʹjj jäʹrjstummšest oummid, koin lij râššnam toiʹmmjemodd.

Muđoi tuâjjlaid nõõmtet viõǥǥâst åårrai laaʹjji, vuâkkõõzzi da suåppmõõžži mieʹldd, kuõskeeʹl še pääʹlǩ da jeältõõǥǥ di kuuđ määnpââʹj ǩiččlõddâmääiʹj.

Teâđstõõllmõõžž

Tääʹrǩab teâđaid veeʹrj pirr vuäitt vuäǯǯad vääʹldeeʹl õhttvuõđ:

Sääʹmtegga Lääʹdd peäʹlnn, Pia Ruotsala-Kangasniemi, +358 40 726 2688 leʹbe neʹttpååʹšt pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Sääʹmteʹǧǧ Taarr beäʹlnn, Inger Marit Eira Åhrén, +47 971 29 744 leʹbe neʹttpååʹšt inger.marit.eira.ahren(at)samediggi.no

Sääʹmteʹǧǧ Ruõcc beäʹlnn, Anita Kitok, +46(0)73-049 41 04 leʹbe neʹttpååʹšt anita.kitok(at)sametinget.se

Ooccâmäiʹǧǧ lij 1.11.2020 räjja.

Ooccmõõžž vuõltteet jobbnorgen.