Sámediggelága mielde ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuohta

Sámediggelága 9 § ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuohta lea ođasmahttojuvvon nu, ahte dat deattuha eanet go ovdal eiseválddiid ja Sámedikki ovttasbarggu ja lea riikkaidgaskasaš eamiálbmotrievttis ovdánan friddja ja dihtui vuođđuduvvi ovdamiehtama (FPIC) prinsihpa mielde. Geatnegasvuohta deattuha sámiid ja eiseválddiid gaskasaš eakti ságastallanoktavuođa ja fállá ovttasbargui nannosut ráhkadusaid go ovdal. Geatnegasvuohta deattuha sámiid ja eiseválddiid guoibmevuođa áššiid válmmaštallamis, mat váikkuhit sámiide.

Ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuohta guoská sámiid ruovttuguovllus ollašuhttot áigojuvvon dahje váikkuhusaid dáfus dohko olli ja maid eará erenomážit sámiid gillii dahje kultuvrii dahje sin sajádahkii dahje vuoigatvuođaide eamiálbmogin váikkuheaddji doaibmabijuid, mat gusket:

1. Guovlluidgeavaheami;
2. stáhtaeatnama, suodjalanguovlluid ja meahcceguovlluid divššu, geavaheami, suodjalandoaimmaid ollašuhttima, láigoheami ja luobaheami;
3. ruvkeminerálaid sisttisdoalli gávdnosa ohcama ja ávkkástallama ja stáhta eana- ja čáhceguovlluin golledoidima;
4. ealáhusa, mii gullá sámiid kulturhápmái, láhkaásahuslaš dahje hálddahuslaš nuppástusa;
5. doaimmaid, mat gieđahallet luonddu máŋggahápmásašvuođa ja dálkkádatrievdama;
6. sámegielat árrabajásgeassima ja sámegielat ja sámegiela oahpahusa ovdánahttima;
7. sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođa bálvalusaid ollašuhttima ja ovdánahttima;
8. Sámedikki resurssaid ja eará doaibmaeavttuid dorvvasteami ja ovdánahttima; dahje
9. eará sullasaš ášši, mii váikkuha sámiid gillii, kultuvrii dahje sin sajádahkii dahje vuoigatvuođaide eamiálbmogin.

Jos eiseváldái lea eahpečielggas, galgágo ášši birra ráđđádallat Sámedikkiin, ášši gánneha gulaskuddat Sámedikkis.

Go ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuohta ollašuhtto, eiseválddit iežaset osiin váikkuhit miehtemielalaččat sámiid vuoigatvuođaid ollašuvvamii ja negatiivvalaš váikkuhusaid geahpedeapmái. Sámiid vuoigatvuođaid dorvvastangeatnegasvuođa čuovvun eaktuda, ahte eiseváldi diehtá sámiid vuoigatvuođaid birra ja vuhtiiváldá daid iežas doaimmas.  Doarvái gokčevaš dieđut leat eaktu maiddái dasa, ahte molssaeavttuin, mat leat geavahusas, sáhttá válljet dakkára, mii dagaha nu unnán go vejolaš hehttehusa sámiid vuoigatvuođaid ollašuvvamii.

Eiseválddit ja earát, geat dikšot almmolaš hálddahusdoaimmaid, galget dallego plánejit ja ollašuhttet 9 §:s oaivvilduvvon doaibmabijuid daiguin vugiiguin, mat lea geavahusas:

1. ovddidit sámegielaid bajásdoallama ja ovdánahttima ja sámiid vuoigatvuođa ja eavttuid bajásdoallat ja ovdánahttit sin iežaset kultuvrra, maidda gullet árbevirolaš ealáhusat; ja
2. geahpedit doaibmabijuideaset mielddisbuktin negatiivvalaš váikkuhusaid sámegielaide ja sámiid vuoigatvuhtii ja eavttuide bajásdoallat ja ovdánahttit sin iežaset kultuvrra, maidda gullet árbevirolaš ealáhusat.

Eiseválddit ja earát, geat dikšot almmolaš hálddahusbargguid, almmuhit Sámediggái nu johtilit go vejolaš, go álggahit bargama 9 §:s oaivvilduvvon áššiin. Jos gažaldat lea doaimmas, mii joatkašuvvá, almmuhusa galgá dahkat áiggil ovdal ráđđádallamiid ordnema. Eiseválddit ja earát, geat dikšot almmolaš hálddahusbargguid, almmuhit Sámediggái, man mearrebeaivái Sámedikkis lea áigi almmuhit iežas dáhtus ráđđádallat ášši birra. Mearreáigi galgá leat govttolaš ja das sáhttá váldojuvvot vuhtii ášši hohpolašvuohta.

Jos Sámediggi ii geavat fállojuvvon vejolašvuođa ráđđádallat, eiseváldi dahje eará oassebealli, guhte dikšu hálddahusbarggu, sáhttá joatkit ášši gieđahallama ovddosguvlui.

Sámedikkis lea vuoigatvuohta oažžut čálalaš čilgehusa ášši birra, maiddái 9 a §:s oaivvilduvvon áššiin ja daidda gullevaš plánain ovdal ráđđádallamiid. Sámediggái galgá várret govttolaš áiggi ráhkkanit ráđđádallamiidda. Govttolaš áigi lea gitta das, man viiddis ášši lea – jos ášši lea nu viiddis, ahte dat gáibida Sámedikkis dievasčoahkkima gieđahallama, dievasčoahkkingieđahallama gáibideaddji áigi lea golbma mánotbaji. Jos ášši gieđahallamii lea doarvái, ahte Sámedikki stivra gieđahallá ášši, dasa galgá várret unnimustá golbma vahku áiggi.

Ovttasdoaibman galgá álggahuvvot ja ráđđádallamat galget ollašuhttojuvvot rehálaš mielain ja rivttes áigái nu, ahte ášši loahppabohtosii lea vejolaš váikkuhit ovdal ášši čoavdima.

Čađahuvvon ráđđádallamiin gálgá ráhkadit beavdegirjji. Beavdegirjái girjejuvvojit oassebeliid oaivilat áššis ja ráđđádallamiid loahppaboađus.