Sámi giellaráđđi
Sámi giellaráđis leat ovddastuvvon buot golbma Suomas hállojuvvon sámegiela: davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella. Giellaráđis oktan Sámedikki čállingottis doaibmi sámegiela doaimmahagain lea dehálaš politihkálaš rollá sámegiellagiid rivttiid goziheaddjin ja sámegielaid ovddideaddjin.
Dehálaš oassi giellaráđi barggus lea ovttabargu davviriikkalaš sámi giellalávdegottiin ja eará sáme- ja vehádatgielain ja gieladutkamiin bargi orgánain, ee. Kotus (ruovtturiikka gielaid guovddáš). Giellaráđis lea maiddái iežas ovddasteaddji Eurohpa vehádatgielaid doaimmahaga Suoma juhkosa, FiBLUL:la stivrras.
Lávdegoddái doaibmabajis 2024–2027 gullet lahtut:
Lahtut
Ulla-Maarit Magga, ságadoalli
Leena Niittyvuopio-Jämsä, várreságadoalli
Anni Saara Aikio
Petter Morottaja
Suvi Niittyvuopio
Jouni Aikio
Veikko Feodoroff
Várrelahtut
Inker-Anni Magga
Marko Tervaniemi
Anna-Liisa Väyrynen
Hannu Kangasniemi
Ara Aikio
Margareetta Suoninen
Terhi Harju
Bargguide gullet:
- Bajásdoallat ja ovddidit Suomas hállojuvvon sámegielaid, addit rávvagiid ja ávžžuhusaid giella- ja nammafuolahusas ja terminologiijaáššiin.
- Ovddidit giela dutkama, juohkit dieđuid sámegielas ja oassálastit davviriikkalaš giellaovttasbargui.
- Lassin sámi giellaráđđi addá ovttas sámegiela doaimmahagain válgabajiid mielde Sámediggái muitalusa sámegiela guoskevaš láhkaásaheami heiveheamis ja lassin sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamis ja gielladiliid ovdáneamis.