Kirkko pyysi anteeksi saamelaisilta – Saamelaiskäräjät odottaa konkreettisia toimia

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso pitää anteeksipyyntöä tärkeänä askeleena, jonka merkitys mitataan tulevilla teoilla.

– Tilaisuus oli minulle syvästi merkityksellinen. Hetkittäin kyyneleet nousivat silmiin, kun kuulin kirkon anteeksipyynnön saamelaisilta. Tuntui ainutlaatuiselta olla läsnä hetkessä, jossa virheet myönnettiin ja saamelaisyhteisön kokemukset tunnustettiin todeksi. Me saamelaiset emme ole tottuneet tällaiseen, se on harvinaista suomalaisessa yhteiskunnassa, sanoo Juuso.

Vaikka tilaisuudesta on kulunut aikaa, Juuso painottaa, että kyse ei ollut vain yksittäisestä tapahtumasta, vaan toivottavasti pitkäjänteisestä prosessista.

– Haluamme nostaa aiheen vielä keskusteluun ja muistuttaa, että anteeksipyyntö oli vasta alku. Nyt on tärkeää pysähtyä tarkastelemaan, mitä sen jälkeen on tapahtunut ja mitä on vielä edessäpäin. Tavoitteena on jatkaa keskustelua kunnioittavalla ja rakentavalla tavalla, jatkaa Juuso.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko järjesti Sämmiliih kirhoost – Sä’mmla ceerkvest – Sápmelaččat girkus – Saamelaiset kirkossa -hankkeen päätösjumalanpalveluksen Turun tuomiokirkossa 8. toukokuuta 2025. Päätösjumalanpalveluksessa arkkipiispa Tapio Luoma esitti koko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja kaikkien sen piispojen puolesta anteeksipyynnön saamen kansalle. Kirkko tunnusti, että osallistumalla valtion ja yhteiskunnan toimiin, ovat he osaltaan tukeneet saamelaisten sulauttamista valtaväestöön ja saamen kielten ja kulttuurin tukahduttamista. Kirkko myönsi toimineensa tavoilla, jotka ovat saaneet saamelaiset piilottelemaan ja jopa häpeämään omaa kulttuuriaan ja identiteettiään.

Kohti parempaa yhteistyötä tulevaisuudessa

Saamelaiskäräjien jäsenet Tauno Ljetoff ja Ulla-Maarit Magga toimivat hankkeen ohjausryhmässä, jonka piispainkokous nimesi. Molemmille oli suuri kunnia osallistua ohjausryhmän työhön sekä antologian laatimiseen.

– On tärkeää tunnustaa anteeksipyynnön ja koko prosessin merkitys. Anteeksipyyntö puhdistaa pöytää menneisyyden osalta ja luo edellytyksiä paremmalle yhteistyölle tulevaisuudessa. Katse on nyt suunnattava eteenpäin. Seurakunnille jää vastuu siitä, että anteeksipyyntö ja suositukset eivät jää sanoiksi, vaan saavat konkreettisen muodon. Tarvitaan tekoja, jotka tuovat sisältöä ja jatkuvuutta. Meillä on olemassa hyvät edellytykset, mutta on myös tärkeää tunnistaa saamelaisyhteisön tilanne ja miettiä, miten tästä edetään, toteaa Ljetoff.

Sämmiliih kirhoost – Sä’mmla ceerkvest – Sápmelaččat girkus – Saamelaiset kirkossa -hanke oli osa saamelaisten ja kirkon välistä totuus- ja sovintoprosessia. Tavoitteena oli purkaa mahdollisia jännitteitä saamelaisten ja kirkon välillä, edistää saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia palveluita sekä kehittää saamelaisten hengellisen elämän parissa tehtävää työtä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Hankkeen konkreettisia tuotoksia ovat antologia, loppuraportti sekä loppuraporttiin sisällytetyt suositukset.

– Emme odota juhlavaa vastaanottoa tai punaista mattoa, vaan konkreettisia toimia, jotka osoittavat aitoa halua huomioida meidät. Pienissä seurakunnissa tarvitaan erityistä tukea saamenkieliseen tulkkaukseen kirkollisissa tilaisuuksissa ja nuorten illoissa. Näissä tilaisuuksissa olisi tärkeää, että mukana olisi saamen kieltä osaavia työntekijöitä, Ulla-Maarit Magga sanoo.

Maggan mukaan pitkän aikavälin tavoitteena tulee olla siirtyminen tulkkauksesta saamenkieliseen toimintaan, kun kielitaitoisten työntekijöiden määrä kasvaa.

– Taloudellinen tuki on keskeistä, jotta saamelaiset voivat osallistua seurakuntaelämään omalla kielellään ja kulttuurinsa mukaisesti, Magga painottaa.

Hankkeen suosituksista osa on luonteeltaan yleistavoitteita ja osa on konkreettisia tavoitteita eri toimijoille. Yleistavoitteiden mukaan Suomen evankelis-luterilainen kirkko pyrkii vahvistamaan saamelaisten asemaa kirkossa ja sen rakenteissa. Tavoitteena on kehittää saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia palveluja, lisätä saamelaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä tukea saamen kielten ja kulttuurin opiskelua ja elvytystyötä. Kirkko edistää myös rajat ylittävää yhteistyötä saamelaisten kesken ja muiden alkuperäiskansojen kanssa. Lisäksi pyritään lisäämään tietoisuutta saamelaisista ja edistämään tasa-arvoista kanssakäymistä.

Mahdollisuus konkreettisille muutoksille seurakunnissa

Konkreettisten tavoitteiden mukaan saamelaisten kotiseutualueella saamelaistyö tulee sisällyttää seurakuntien strategiaan ja se tulee näkyä konkreettisessa toiminnassa, kuten lapsi- ja nuorisotyössä, diakoniassa ja jumalanpalveluselämässä. Työntekijöiltä edellytetään riittävää saamen kielen taitoa ja kulttuurintuntemusta. Seurakuntien tulee varmistaa, että saamenkieliselle ja kulttuurinmukaiselle toiminnalle on tarvittavat tilat, ja kulttuuri voidaan huomioida myös esimerkiksi kirkkotekstiileissä.

Saamelaiskäräjien nimeämä kirkolliskokousedustaja sekä Saamelaiskäräjien jäsen Aslak Pekkala korostaa, että kirkon ja saamelaisten välisen suhteen kehittämisessä kulttuurituntemus on keskeisessä roolissa.

– Loppuraportti ja antologia sanoittivat hyvin sitä, mistä on lähdetty liikkeelle ja mitkä vaiheita matkan varrella on ollut. Erityisesti kulttuurituntemuksen merkitys korostuu, se auttaa ymmärtämään ajatuksia, toimintamalleja ja kirkon ja saamelaisten välisen suhteen historiallista taustaa.

Pekkala painottaa, että suositusten vieminen käytäntöön edellyttää tiivistä yhteistyötä kirkon, Saamelaiskäräjien ja valtion välillä.

– Esimerkiksi työntekijöiden kieliopintojen toteutuminen vaatii riittävää rahoitusta. Ilman konkreettista tukea hyvätkin suositukset jäävät helposti paperille, sanoo Pekkala.

Hankkeen ohjausryhmä on esittänyt suosituksia eri toimijoille ja esimerkiksi suositellut, että kirkkohallitus varaa riittävän määrärahan kirkon työntekijöiden saamen kielien kieliopintoja varten. Suosituksen pohjalta Oulun hiippakunnan tuomiokapituli on kutsumassa kokoon työryhmän, jonka tehtävänä on kielikoulutuksen tukemisen suunnitteleminen.

Lisäksi ohjausryhmä suositteli, että jokainen tuomiokapituli nimeää saamelaistyön yhteyshenkilön. Suosituksen mukaisesti yhteyshenkilöt on jo nimetty Espoon, Lapuan ja Tampereen hiippakuntiin. Kirkolta saadun tiedon mukaan myös muut hiippakunnat suunnittelevat nimeävänsä yhteyshenkilöt syksyn aikana. Yhteyshenkilön tehtävänä on toimia linkkinä vapaaehtoisten ja saamelaistyötä tekevien työntekijöiden välillä. Lisäksi hän kantaa vastuuta hiippakuntien alueella tapahtuvasta tiedotuksesta ja koordinaatiosta saamelaisia ja saamelaistyötä koskevissa asioissa.

Saamelaiskäräjät seuraa suositusten toteutumista

Arkkipiispa Luoma toi puheessaan esille, että kirkko haluaa sitoutua epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseen ja vahvistaa saamelaisten yhdenvertaista asemaa ja osallisuutta kirkossa. Luoman mukaan saamelaisen kulttuurin ja hengellisyyden näkyminen ja kuuluminen kirkossa on lahja, joka rikastuttaa koko kirkkoa.

Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Leo Aikio pitää anteeksipyyntöä historiallisena ja merkityksellisenä eleenä, mutta korostaa, että sen todellinen arvo mitataan vasta tulevina vuosina.

– Anteeksipyyntö on tärkeä askel, mutta sen vaikutus riippuu siitä, miten kirkko vie suositukset käytäntöön. Saamelaiset kirkossa -hankkeen loppuraportti ja antologia tarjoavat vahvan pohjan jatkotyölle. Saamelaiskäräjät tulee seuraamaan, miten suositukset viedään käytäntöön ja miten kirkko huomioi saamelaiset jatkossa.

Aikio painottaa, että seurakuntien sitoutuminen pitkäjänteiseen työhön on ratkaisevaa.

– Odotan, että sanat muuttuvat teoiksi, ja että seurakunnat eri puolilla Suomea ryhtyvät aktiivisesti tukemaan saamelaiskulttuuria ja -kieltä. Vain konkreettisten tekojen kautta anteeksipyynnön merkitys voi kasvaa osaksi pysyvää muutosta, sanoo Aikio.

Saamelaiset kirkossa -hankkeen päätöstilaisuudet järjestettiin Hetassa 23.3.2025 ja Inarissa 24.3.2025. Saamelaisten kotiseutualueen seurakunnat järjestivät kuljetuksen päätösjumalanpalvelukseen Turkuun. Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijaisen lisäksi päätösjumalanpalvelukseen osallistuvat I varapuheenjohtaja Leo Aikio ja puheenjohtajan avustaja Niina Siivikko, hankkeen ohjausryhmässä toimineet Saamelaiskäräjien jäsenet Tauno Ljetoff ja Ulla-Maarit Magga sekä Saamelaiskäräjien nimeämä kirkolliskokousedustaja ja Saamelaiskäräjien jäsen Aslak Pekkala.

• Tallenne: Saamelaiset kirkossa, päätösjumalanpalvelus Turun tuomiokirkossa ─ Virtuaalikirkko
• Loppuraportti: Sämmiliih kirhoost – Sä’mmla ceerkvest – Sápmelaččat girkus – Saamelaiset kirkossa (29.1.2025)
• Tiet – polut – risteykset -antologia: Tiet – polut – risteykset (julkaistu 23.3.2025)

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtajan sijainen
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
I varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi