Uusi saamelaiselinkeinojen selvitys on käynnistynyt
Selvityksen tavoitteena on tuottaa ajantasainen kokonaiskuva saamelaiselinkeinojen nykytilasta, kehityksestä ja tulevaisuuteen vaikuttavista muutostekijöistä. Uusi selvitys käynnistyy Saamelaiskäräjien aloitteesta ja sitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Kuva: Ville Fofonoff / Saamelaiskäräjät
– Selvitys on tärkeä Saamelaiskäräjille, koska saamelaisten perinteiset elinkeinot muodostavat saamen kielten kanssa saamelaiskulttuurin kivijalan. Viimeisin selvitys saamelaiselinkeinojen tilasta on tehty 10 vuotta sitten ja toimintaympäristö on tässä välissä muuttunut todella paljon. Saamelaiselinkeinojen säilymis- ja kehittämismahdollisuuksien turvaamiseksi tarvitaankin saamelaisten perinteisen tiedon rinnalla ajantasaista tietoa elinkeinojen tilanteesta saamelaisten kotiseutualueella, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi.
Selvityksessä arvioidaan myös toimintaympäristön muutosten vaikutuksia, tunnistetaan elinkeinojen elinvoimaisuutta vahvistavia kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia sekä laaditaan ehdotuksia saamelaiselinkeinojen kehittämiseksi. Selvitys koskee saamelaisten kotiseutualuetta.
Selvityksessä tarkastellaan saamelaiselinkeinoja laajasti. Mukana ovat perinteiset saamelaiselinkeinot, kuten poronhoito, kalastus, metsästys, luonnontuotteiden keräily ja käsityö (duodji, tyeji, ǩiõtt-tuejj). Lisäksi tunnistetaan uusia tai monimuotoisia elinkeinoja, jotka yhdistävät perinteitä ja innovaatioita.
Saamelaiselinkeinojen tilasta on tehty selvitykset myös vuosina 2007 ja 2017. Nyt alkanut selvitys mahdollistaa myös elinkeinojen kehityksen tarkastelun noin 20 vuoden ajalta.
– Selvitykset on tehty eri tavoin, mutta kolmen ajankohdan vertailu tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden tarkastella, miten elinkeinot, niiden harjoittamisen edellytykset ja toimintaympäristö ovat muuttuneet viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, kertoo selvitystä johtava Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Seija Tuulentie.
Pitemmän aikavälin tarkastelu tuottaa tietoa etenkin ilmastonmuutoksen, maankäytön muutosten, taloudellisen toimintaympäristön ja muiden yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksista saamelaiselinkeinoihin.
Saamelaisyhteisön kokemuksia toivotaan osaksi selvitystyötä
Selvitys toteutetaan hyödyntämällä aiempia tutkimuksia, kirjallisuutta ja tilastoja. Työn aikana tehdään myös haastatteluja ja järjestetään työpajoja. Näiden avulla kootaan tietoa, jota ei löydy tilastoista tai tutkimuksista sekä saadaan saamelaisyhteisön näkemyksiä nykytilanteesta ja tulevaisuudesta.
– Aineiston kerääminen on jo aloitettu ja haastatteluja tehdään loppuvuodesta. Työpajat järjestetään ensi vuoden aikana, Tuulentie kertoo.
Selvityksen tulokset kootaan raportiksi, joka sisältää nykytilan kuvauksen, johtopäätökset sekä ehdotuksia saamelaiselinkeinojen kehittämiseksi. Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee sekä saamelaisyhteisöä että päätöksentekoa muuttuvassa toimintaympäristössä.
Luonnonvarakeskus (Luke) vastaa Saamelainen elinkeinoselvitys -hankkeen koordinaatiosta. Se on yhteishanke Lapin yliopiston ja Saamelaisalueen Koulutuskeskuksen kanssa ja tehdään tiiviissä yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa. Tulokset valmistuvat vuoden 2027 lopussa.
Lisätietoja
Tutkimusprofessori Seija Tuulentie, seija.tuulentie@luke.fi, puh. +358503914438
Tutkimusprofessori Juha Hiedanpää, juha.hiedanpaa@luke.fi, puh. +358295327801
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi, pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi, puh. +358447533766
