YK:n ihmisoikeusneuvosto vahvisti sitoutumisensa alkuperäiskansojen oikeuksiin ja osallistumiseen – Saamelaiskäräjät keskiössä osallistumisoikeuden edistämisessä
YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi 6. lokakuuta 2025 Genevessä alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan päätöslauselman Human rights and Indigenous Peoples, jossa vahvistetaan neuvoston sitoutuminen alkuperäiskansojen oikeuksien edistämiseen ja YK:n alkuperäiskansajulistuksen (2007) täysimääräiseen toimeenpanoon.
Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso osallistui YK:n alkuperäiskansojen pysyvään foorumiin (UNPFII) New Yorkissa aikaisemmin tänä vuonna.
Päätöslauselmassa korostetaan alkuperäiskansojen keskeistä roolia ihmisoikeuksien, ympäristön ja ilmastonmuutoksen torjunnan edistämisessä sekä heidän oikeuttaan osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon kansainvälisellä tasolla.
– Pidän erittäin tärkeänä, että Suomi tuki päätöslauselmaa ja sen kirjauksia alkuperäiskansojen osallistumisoikeuden vahvistamisesta, sanoo puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso.
Alkuperäiskansojen osallistumisoikeutta koskeva prosessi – Saamelaiskäräjät työn keskiössä
Päätöslauselman kohdan 19 mukaisesti YK:n Ihmisoikeusneuvosto jatkaa keskusteluja alkuperäiskansojen itsensä perustamien edustuselinten osallistumisesta neuvoston työhön. Keskustelujen pohjana ovat periaatteet kuten itsemääräämisoikeus, itseidentifikaatio, joustavuus, alueellinen tasa-arvo, syrjimättömyys, läpinäkyvyys ja vastuullisuus.
Enhanced Participation –prosessi, joka keskittyy alkuperäiskansojen osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseen YK:n eri elimissä, on ollut yksi Saamelaiskäräjien kansainvälisen työn prioriteeteista jo useamman vuoden ajan. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Saamelaiskäräjien kaltainen alkuperäiskansojen edustuksellinen elin voisi osallistua itsenäisesti YK:n ihmisoikeusneuvoston toimintaan ilman, että osallistuminen tapahtuisi valtiollisten delegaatioiden kautta.
Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso on toiminut prosessin tueksi perustetun Koordinaatioelimen (Indigenous Coordinating Body, ICB) puheenjohtajana vuosina 2020–2025.
– Viiden vuoden aikana olemme ehtineet pitkälle, erityisesti YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Alkuperäiskansat ovat esimerkiksi vuoden 2024 syyskuussa ensimmäistä kertaa maailman historiassa voineet puhua YK:n ihmisoikeusneuvostolle omassa roolissaan kansoina, kertoo Juuso.
– Vaikka vuoden 2017 pettymykset YK:n yleiskokouksessa, jolloin alkuperäiskansojen edustuselinten puolesta tehdyt ponnistelut eivät tuottaneet toivottua tulosta, ovat yhä muistissa, on rohkaisevaa nähdä edistysaskelia YK:n ihmisoikeusneuvostossa. On kuitenkin tärkeää korostaa, että varsinainen tavoite – alkuperäiskansoille oman erityiskategorian tunnustava päätöslauselma – on vielä neuvoteltava ja saavuttamatta, Juuso jatkaa.
– Prosessi on tärkeä, ja Saamelaiskäräjät on ollut sen keskiössä jo monta vuotta. Saamelaiskäräjät ei ole kansalaisjärjestö, vaan vaaleilla valittu elin, joka edustaa alkuperäiskansa saamelaisia. Kansainvälisen oikeuden ja itsemääräämisoikeuden näkökulmasta on tärkeää, että Saamelaiskäräjillä on oikeus osallistua itsenäisesti meitä koskevien asioiden käsittelyyn YK:ssa, Juuso toteaa.
Saamelaiskäräjät jatkaa aktiivista osallistumistaan prosessiin yhdessä muiden alkuperäiskansojen edustuselinten, YK:n mekanismien ja Suomen valtion kanssa, tavoitteena vahvistaa alkuperäiskansojen oma ääni YK:n päätöksenteossa.
Päätöslauselma Human rights and Indigenous Peoples
Lisätietoja
Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtajan sijainen
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi
Inka Saara Arttijeff
kansainvälisten asioiden sihteeri
010 839 3198 / 050 574 7629
inka-saara.arttijeff@samediggi.fi
