Saamelaiskäräjät hyväksyi kehysehdotuksen vuosille 2028–2031
Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 24.9.2026 kehysehdotuksen vuosille 2028–2031. Kehysehdotuksessa esitetään riittäviä resursseja saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon sekä siihen liittyvien lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen ja saamen kielten, kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuuden vahvistamiseen.
Saamelaiskäräjien kokous järjestettiin Inarissa 24.9. Kuvassa Sajoksessa paikan päällä kokoukseen osallistuneet Saamelaiskäräjien jäsenet. Osa jäsenistä osallistui kokoukseen etäyhteydellä. Kuva: Saamelaiskäräjät / Johanna Alatorvinen.
Kehysehdotuksessa on huomioitu vuonna 2025 uudistettu saamelaiskäräjälaki, joka laajensi ja täsmensi Saamelaiskäräjien tehtäviä sekä korosti valtion vastuuta turvata niiden hoitamiseen riittävät resurssit. Kehysehdotuksessa on huomioitu myös saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportin toimenpide-ehdotukset.
– Kyse on ennen kaikkea siitä, että Saamelaiskäräjät kykenee hoitamaan sille laissa säädetyt tehtävät. Riittävät resurssit ovat välttämättömiä saamelaiskäräjälain toimeenpanolle, saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon toteuttamiselle sekä Saamelaiskäräjien lakisääteisten tehtävien hoitamiselle, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi.
Kehysehdotuksen suurimmat resurssitarpeet kohdistuvat Saamelaiskäräjien itsehallinnon ja toimintaedellytysten vahvistamiseen, saamen kieliin, saamelaisopetukseen, saamelaiskulttuuriin sekä saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen ja kehittämiseen.
– Tavoitteena on luoda edellytyksiä kaikkien kolmen Suomessa elävän saamen kielen vahvistamiselle ja elvyttämiselle, ylläpitää ja vahvistaa saamelaiskulttuurin ja kaikkien saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytyksiä sekä parantaa saamelaisten mahdollisuuksia saada omankielisiä ja kulttuurinmukaisia palveluja. Samalla on tärkeä korjata pitkään jatkunutta tilannetta, jossa Saamelaiskäräjien rahoitus ei ole vastannut sille laissa säädettyjä tehtäviä ja vastuita, jatkaa Näkkäläjärvi.
Hallitusohjelmatavoitteet näkyvät laajasti kehysehdotuksessa
Useat kehysehdotuksen esityksistä vastaavat Saamelaiskäräjien aiemmin julkaisemia hallitusohjelmatavoitteita vuosille 2027–2031. Hallitusohjelmaesityksissä korostuivat muun muassa saamelaisten totuus- ja sovintokomission toimenpide-ehdotusten toimeenpano, saamelaisten oikeuksien vahvistaminen sekä saamelaiskulttuurin ja kaikkien perinteisten elinkeinojen turvaaminen. Nämä sisältyvät laajasti nyt hyväksyttyyn kehysehdotukseen.
Kehysehdotuksessa esitetään muun muassa:
- saamelaisten ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelman valmistelua ja ilmastotyön vahvistamista
- selvityksen laatimista saamelaisen poronhoidon omasta hallinnosta ja hätätukijärjestelmästä
- Saamelaiskäräjien yhteyteen perustettavaa saamelaiselinkeinorahastoa perinteisten elinkeinojen ja saamelaislähtöisten innovaatioiden tukemiseksi
- EU-vaikuttamisen vahvistamista ja saamelaisasioiden erityisasiantuntijan tehtävän perustamista Suomen EU-edustustoon Brysseliin
- yhteispohjoismaisen saamen kieliyhteistyön ja Sámi Giellagáldun toiminnan rahoituksen turvaamista
- saamen kielilain toimeenpanon vahvistamista sekä saamenkielisen henkilöstön saatavuuden parantamista
- saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen, oppimateriaalituotannon, varhaiskasvatuksen ja kielipesätoiminnan kehittämistä koko maassa
- saamelaisen kulttuurimäärärahan korottamista
- saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden parantamista
- saamelaiseen kulttuuriin kohdistuvien kumulatiivisten vaikutusten arvioinnin kehittämistä maankäytön ja luonnonvarahankkeiden yhteydessä
Kehysehdotus muodostaa Saamelaiskäräjien näkemyksen niistä resursseista, joita tarvitaan saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon toteuttamiseen sekä saamelaiskäräjälain mukaisten tehtävien hoitamiseen vuosina 2028–2031. Kehysehdotuksessa esitetyt määräraha- ja kehittämistarpeet on tarkoitettu huomioitaviksi valtion julkisen talouden suunnitelman sekä tulevien vuosien talousarvioiden valmistelussa. Tavoitteena on vahvistaa saamelaisten oikeuksien toteutumista, Saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä sekä saamen kielten, kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuutta.
- Tutustu Saamelaiskäräjien kehysehdotukseen vuosille 2028-2031
- Saamelaiskäräjien esitykset hallitusohjelmaan 2027-2031
Lisätietoja:
Pirita Näkkäläjärvi
Puheenjohtaja
044 753 3766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi
Pia Ruotsala-Kangasniemi
Hallintojohtaja, Sajoksen johtaja
040 726 2688 / 010 839 3106
pia.ruotsala@samediggi.fi
Saamelaiskäräjät on saamelaisten virallinen edustaja. Se muodostaa saamelaisten virallisen kannan ja neuvottelee viranomaisten kanssa. Saamelaiskäräjät ylläpitää ja edistää kaikkia kolmea Suomessa elävää saamen kieltä, kaikkia saamelaisten perinteisiä elinkeinoja sekä saamelaista kulttuuria ja elämäntapaa.
Suomessa on kolme elävää saamen kieltä: koltansaame, inarinsaame ja pohjoissaame.
Saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ovat kalastus, poronhoito, metsästys, keräily ja saamelainen käsityö (duodji / tyeji / ǩiõtt-tuâjj) sekä näiden nykyaikaiset harjoittamismuodot.
