Saamelaiskäräjät antaa ensimmäistä kertaa kertomuksen eduskunnalle – ”Kertomus on esimerkki uudistetun saamelaiskäräjälain edistysaskelista”
Uudistetun saamelaiskäräjälain mukaisesti Saamelaiskäräjät toimittaa vuosittain kertomuksen eduskunnalle. Aikaisemmin kertomus annettiin valtioneuvostolle eikä se sisältänyt lakisääteisesti ehdotuksia saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi.
Saamelaiskäräjät hyväksyi kokouksessaan 2/2026 yksimielisesti kertomuksen vuodelta 2025. Saamelaiskäräjien kertomus sisältää esitysten lisäksi selvityksen saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon, perus- ja ihmisoikeuksien sekä elinolojen kehityksestä kertomusvuonna.
Saamelaiskäräjät pitää tiedotustilaisuuden kertomuksesta ja sen merkityksestä torstaina 4.6. klo 14.00 Sajoksessa, Inarissa sekä verkkolähetyksenä. Tilaisuuteen osallistuvat Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi, 1. varapuheenjohtaja Leo Aikio ja 2. varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Lisäksi kertomuksen merkitystä kommentoi tilaisuudessa tutkijatohtori Saara Alakorva (Suomen Akatemian rahoittama tutkimuksen huippuyksikkö MULTIBEING, Lapin yliopisto).
Kertomus lisää eduskunnan tietoa saamelaisista
Kertomuksen tavoitteena on edistää saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien täytäntöönpanon seurantaa, vahvistaa eduskunnan suoraa vuorovaikutusta Saamelaiskäräjien kanssa sekä lisätä laajempaa tietoisuutta saamelaisten tosiasiallisesta tilanteesta Suomessa.
Esimerkkejä kehitysehdotuksista ovat muun muassa viranomaisten kouluttaminen uudistetun saamelaiskäräjälain yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteesta, saamelaisten perinteisten elinkeinojen ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelma ja sopeutumistoimien rahoitus sekä aikuisten saamen kielten opiskelun mahdollistaminen joko aikuiskoulutustuella tai vastaavalla rahoituksella.
– Kertomuksen ja sen sisältämien kehitysehdotusten antaminen suoraan eduskunnalle on merkittävä uudistus, koska kertomuksen myötä tieto saamelaisten asemasta ja saamelaisyhteiskunnan kehitystarpeista lisääntyy valtakunnan ylimmällä tasolla. Kertomus on esimerkki uuden saamelaiskäräjälain mukanaan tuomista kehitysaskelista saamelaisten asioissa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi.
Saamelaiskäräjälain uudistaminen vahvistaa Saamelaiskäräjien asemaa, mutta toteutus on vasta alkutekijöissään
Kertomuksen mukaan kertomusvuoden merkittävin tapahtuma oli uudistetun saamelaiskäräjälain voimaantulo 1.8.2025. Laki vahvisti Saamelaiskäräjien asemaa saamelaisten edustuksellisena itsehallintoelimenä ja täsmensi viranomaisten neuvottelu‑ ja yhteistoimintavelvoitteita. Lain toteutus on kuitenkin vasta alkutekijöissään.
– Lainsäädännöllisestä edistysaskeleesta huolimatta kertomus osoittaa, että itsehallinnon tosiasialliset edellytykset eivät vielä toteudu täysimääräisesti. Keskeisiä haasteita aiheuttavat rakenteellinen aliresursointi, neuvottelukäytäntöjen vaihteleva vaikuttavuus sekä viranomaisilta puuttuva järjestelmällinen vaikutusten arviointi, sanoo I varapuheenjohtaja Leo Aikio.
Kertomuksessa todetaan, että eduskunnalla on valtiosääntöinen vastuu huolehtia siitä, että perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvatut saamelaisten oikeudet toteutuvat myös käytännössä. Tämä edellyttää kertomuksen mukaan lainsäädännön toimeenpanon aktiivista seurantaa, riittäviä ja ennakoitavia resursseja sekä saamelaisten itsehallinnon johdonmukaista kunnioittamista kaikessa julkisessa päätöksenteossa.
Saamelaiskäräjät toivoo laajaa eduskuntakäsittelyä kertomuksesta
Uudistetun saamelaiskäräjälain mukainen laajennettu kertomus annetaan vuosittain suoraan eduskunnalle.
Kertomuksen toimittamiselle ei ole varsinaista määräaikaa ja sen lähetekeskustelu pyritään järjestämään mahdollisimman pian kertomuksen saavuttua eduskuntaan. Kertomusta voidaan käsitellä perustuslakivaliokunnassa. Asiaa käsittelevä valiokunta selviää lähetekeskustelussa puhemiesneuvoston ehdotuksen pohjalta.
– Toivomme, että eduskunnalla on mahdollisuus tutustua kertomukseen perusteellisesti ja keskustella sen sisältämistä tiedoista ja ehdotuksista laajasti, sanoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Lisätietoja:
Pirita Näkkäläjärvi
Puheenjohtaja
044 753 3766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi
Leo Aikio
I varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi
Tuomas Aslak Juuso
II varapuheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi
