Puheenjohtaja Näkkäläjärvi Historioitsijat ilman rajoja -tilaisuudessa: “Totuus- ja sovintoprosessi avaa mahdollisuuden korjata nykypäivään asti jatkuvia vääryyksiä teoilla”
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi osallistui torstaina 27.8.2026 Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry:n ja Suomen Arktisen Seuran järjestämään Saamelaiset Suomessa – ymmärrys, vastuu ja tulevaisuus -keskustelutilaisuuteen. Avauspuheenvuorossaan puheenjohtaja Näkkäläjärvi korosti, että saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportti avaa suuren mahdollisuuden vahvistaa yhteiskunnallista luottamusta, oikeusvaltiota ja saamelaisten tulevaisuutta – tekojen kautta.
Kuva: Vesa Toppari
Näkkäläjärvi pitää saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraporttia ennen kaikkea mahdollisuutena Suomen valtiolle, suomalaiselle yhteiskunnalle ja saamelaisille rakentaa kestävää tulevaisuutta. Parantamalla ymmärrystä saamelaisasioista voidaan aidosti etsiä yhdessä ratkaisuja ja rakentaa sovintoa vastakkainasettelun sijaan.
– Olemme nyt suuren mahdollisuuden äärellä. Komission loppuraportti tuo näkyväksi historiassa tapahtuneita vääryyksiä ja osoittaa, että ne jatkuvat vielä nykypäivänäkin. Loppuraportin tiedot ja toimenpide-ehdotukset tarjoavat konkreettisia työkaluja vääryyksien korjaamiseksi, puheenjohtaja Näkkäläjärvi sanoo.
Näkkäläjärven mukaan valtion lisäksi on koko yhteiskunnalla laajemmin ja erityisesti medialla merkittävä rooli tietoisuuden lisäämisessä. Saamelaisten elämäntavasta, saamelaisten historiasta ja nykytilanteesta tiedetään Suomessa hyvin vähän.
Valtiolla suuri vastuu, mutta myös uusia mahdollisuuksia
Puheessaan puheenjohtaja Näkkäläjärvi nostaa esiin Suomen valtion vastuun saamelaisten aseman parantamisessa. Samalla hän korostaa, että totuus- ja sovintoprosessi avaa myös uusia mahdollisuuksia.
– Totuus- ja sovintotyö voi vahvistaa sekä Suomea oikeus- ja ihmisoikeusvaltiona että luottamusta koko yhteiskunnassa. Lisäksi saamelaisten kannalta tärkeintä on, että toimenpiteiden kautta turvataan saamelaisille tulevaisuus siten, että kaikki kolme Suomessa elävää saamen kieltä, saamelaiskulttuuri sekä kaikki saamelaisten perinteiset elinkeinot säilyvät elinvoimaisina tuleville sukupolville. Myös kysymykset saamelaisten oikeuksista maihin ja vesiin pitää viimeinkin ottaa tosissaan agendalle, puheenjohtaja Näkkäläjärvi jatkaa.
Näkkäläjärvi korostaa, että saamelaisten ääntä päätöksenteossa vahvistamalla voidaan yhdessä tehdä sekä parempia että kestävämpiä ratkaisuja.
– Tämä on erityisen tärkeää nykyisessä muuttuvassa maailmantilanteessa, jossa arktiseen alueeseen kohdistuu turvallisuuspolitiikan ja ilmastonmuutoksen kannalta suuria paineita, korostaa Näkkäläjärvi.
Uusi alku vaatii uusia rakenteita
Lopuksi puheenjohtaja Näkkäläjärvi toi esille, että totuus- ja sovintokomission loppuraportti ei nimestään huolimatta ole loppu, vaan uusi alku tehdä todellisia muutoksia komission toimenpide-esitysten avulla, jotta voidaan myös saavuttaa sovinto.
– Sovinnon eteen tarvitaan tekoja. Tarvitaan uusia alkuja, uusia rakenteita ja uusia rohkeita avauksia. On tärkeää rakentaa yhteinen pitkä kaari saamelaisasioiden parantamiseksi tulevaisuudessa. Tarvitaan kunnianhimoinen suunnitelma, tiekartta, jota lähdetään toteuttamaan yhdessä askel kerrallaan, Näkkäläjärvi sanoo.
– On tärkeää tehdä yhteistyötä: se vaatii meiltä kaikilta rohkeutta, vastuunkantoa ja paljon työtä, mutta se antaa meille kaikille moninkertaisesti takaisin, Näkkäläjärvi painottaa.
Tilaisuuden järjestivät Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry ja Suomen Arktinen Seura yhteistyössä Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan, Saamelaiskäräjien ja Paasikivi-seuran kanssa.
Saamelaiskäräjät on saamelaisten virallinen edustaja. Se muodostaa saamelaisten virallisen kannan ja neuvottelee viranomaisten kanssa. Saamelaiskäräjät ylläpitää ja edistää kaikkia kolmea Suomessa elävää saamen kieltä, kaikkia saamelaisten perinteisiä elinkeinoja sekä saamelaista kulttuuria ja elämäntapaa.
Suomessa on kolme elävää saamen kieltä: koltansaame, inarinsaame ja pohjoissaame.
Saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ovat kalastus, poronhoito, metsästys, keräily ja saamelainen käsityö (duodji / tyeji / ǩiõtt-tuâjj) sekä näiden nykyaikaiset harjoittamismuodot.
Lisätietoja:
Pirita Näkkäläjärvi
Puheenjohtaja
044 7533 766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi
