Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson puheenvuoro Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksen yhteydessä

Käännös saamesta suomeen 28.2.2020

Haluan kiittää Suomen Saamelaiskäräjien jäseniä ja myös saamelaisia tästä suuresta vastuusta, jonka olen nyt saanut. Otan Saamelaiskäräjien puheenjohtajan toimen vastaan suurella nöyryydellä ja tulen uurastamaan koko Saamen kansan oikeuksien ja asioiden puolesta.

Saamelaiskäräjät on tärkeä elin saamelaisille, meidän työmme on valvoa ja edistää saamelaisten etuja, oikeuksia ja prioriteettejä. Suomen perustuslakia ja Suomen kansainvälisiä sitoumuksia tulee toteuttaa ja myös sitä kautta vahvistaa ja edistää Saamelaiskäräjiä saamelaisten kielellisenä ja kulttuurisena itsehallintoelimenä. Nimenomaan saamelaisia edustavana elimenä.

Saamelaiskäräjälaki on aivan keskeisenä asiana tässä, miten meidän itsehallinto tulee kehittymään. On tärkeää muistaa, että alkuperäiskansojen oikeuksien tulee olla Saamelaiskäräjien aseman edistämisen perustana. Erityisesti YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista tulee olla ohjenuorana meille kaikille ja se, että Saamelaiskäräjien tulee rakentua saamelaisten arvojen pohjalle.

Ilmastonmuutos on tietenkin myös saamelaisille suuri uhka. Uusimman tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos on vaikuttanut vahvasti saamelaisten elinkeinojen harjoittamiseen, ja erityisesti poronhoidon sopeutumiseen. Nykyisessä toimintasuunnitelmassa myös ilmastonmuutos on nostettu tärkeäksi ja merkitty tärkeäksi asiaksi ja hyvä niin. Uskon, että olemme kaikki hyvin suurella yksimielisyydellä painottamassa ilmastonmuutosta, saamelaiselinkeinoja ja luonnonmonimuotoisuutta koskevia asioita niin kuin toimintasuunnitelmassa lukee. Saamelaiskäräjien tulee työskennellä kovasti sen eteen, että tulevan ilmastolain uudistamisessa tulee ilmastonmuutosasia saamaan huomiota saamelaisten kannalta. Saamen ilmastopaneeli olisi yksi iso askel, miten saada saamelaisten oma ääni kuuluviin.

Saamelaiskäräjien yhtenä pidemmän ajan haasteena on ollut saamelaisten maa- ja vesioikeuksien edistäminen. Meidän tulee jatkaa tätä työtä, sekä edistää meidän oikeuksien tunnustamista ja toteuttamista. ILO 169 -sopimuksen ratifiointi on tärkeä asia saamelaisille, myös eri yhteyksissä kuten lainsäädännössä ja maiden ja vesien hyödyntämisen ja hallinnoinnin päätösprosesseissa. Toivon meidän pystyvän puolustamaan ja edistämään saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana.

Haluan nostaa esille hyvin periaatteellisen päätöksen, jonka Ruotsin korkein oikeus antoi Girjás palkisen ja Ruotsin valtion oikeudenkäynnissä. Suomen oikeushistoria on samankaltainen Ruotsin oikeushistorian kanssa. Girjás palkinen voitti Ruotsin valtion ruotsalaisessa korkeimmassa oikeusjärjestelmässä. Korkein oikeus päätti, että Girjás palkisella on yksinoikeus päättää, miten metsästyksestä ja kalastuksesta palkisessa päätetään. Tuomio oli ennakkotapaus ja sen odotamme vaikuttavan myös muiden saamelaisyhteisöjen juridiseen asemaan Ruotsissa ja myös Suomessa ja Norjassa. Ruotsin korkeimman oikeuden päätöksen mukaan saamelaisilla on oikeus päättää omasta kulttuurista, elinkeinoista ja identiteetistä. Minun näkemykseni mukaan Girjás palkisen ennakkotapaus tulee huomioida Suomessa saamelaiskäräjälain uudistamisen yhteydessä ja muutoin päätettäessä saamelaisten oikeusasemasta Suomessa ja erityisesti saamelaiselinkeinoja koskevissa oikeuksissa ja itsehallinnossa.

Suurin osa Saamelaiskäräjien jäsenistä on mediatietojen mukaan painottanut, että saamelaiskäräjälain uudistaminen ja itsehallinto sen puitteissa ovat tämän vaalikauden tärkeimmät asiat.

Haluan itse jatkaa vahvaa panostusta saamelaisten perinteisten elinkeinojen aseman edistämisessä! Muun muassa saamelaisten poronhoito, kalastus, metsästys ja käsityö ovat meidän kulttuurimme perusta ja tärkeä osa meidän kaikkien elämässä. Saamelaiset ovat pystyneet selviytymään erilaisten aikojen ja tilanteiden läpi ja toivon, että meidän työmme pohjana on perinteisten elinkeinojen säilyttäminen ja kehittäminen. Toivon myös hyvää yhteistyötä kaikkien elinkeinojen kanssa ja olen nähnyt, että Saamelaiskäräjistä on ollut apua esimerkiksi saamelaisporonhoidolle erilaisissa yhteyksissä. Katson myös, että saamelaisten perinteinen osaaminen on keskeisessä osassa siinä, minkälaisin arvoin ja näkemyksin Saamelaiskäräjät tulee ottamaan askeleita eteenpäin.

Samalla kun meidän kulttuurimme perustan vaaliminen on tärkeää, me elämme uusien haasteiden keskellä kansana. Tänä päivänä suurin osa meidän nuoristamme ja lapsistamme asuu Saamelaisalueen ulkopuolella ja heidän kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien edistämistä ja turvaamista tulee nostaa esille. Saamelaiset kotiseudullaan ja kotiseudun ulkopuolella tarvitsevat tukea ja apua Saamelaiskäräjiltä kielellisten oikeuksien toteuttamisessa ja muutenkin kulttuurin vahvistamisessa. Myös saamen kieltä ja saamenkielistä opetusta koskevat asiat ovat nyt toivottavasti uudistusten kohteena ja toivon todellakin hyviä tuloksia tästä työstä.

Meidän kulttuurimme aktiiviset toimijat ja kansalaisyhteisöt ovat toimineet kauan hyvin ahkerasti ja pienillä resursseilla. Toivon, että me Saamelaiskäräjien taholta pystymme vielä paremmin tukemaan kulttuurin ja taiteen alalla toimivia henkilöitä. Myös Saamelaiskäräjien sisällä toimivien keskusten roolien vahvistaminen on tärkeää. Olen erityisen iloinen Duodjeakatemian perustamista koskevasta prosessista ja toivon, että pystymme vakinaistamaan tämän toiminnan.

Me saamelaiset asumme neljässä valtiossa, hyvä yhteistyö Saamelaisessa parlamentaarisessa neuvostossa (SPN) on hyvin tärkeää. SPN:n toimintasuunnitelma on nimennyt selkeitä toimia, miten meidän yhteistyötä kehitetään,  esimerkiksi yhteinen vaalipäivä kaikissa Saamelaiskäräjissä on mielenkiintoinen ajatus. Myös yhteisen kulttuuriperinteen perustan rakentamista on tärkeää kehittää eteenpäin eri suunnitelmien yhteydessä. Haluan lausua, että SPN:n johtaminen Suomen Saamelaiskäräjillä jatkuu niin joustavasti kuin mahdollista.

Saamelaiskäräjät työskentelevät koko ajan, on paljon prosesseja vireillä juuri nyt, kun me olemme järjestäytymässä. Erilaisia lakiasioita ja työryhmiä on käynnissä: luonnonsuojelulaki, kaivoslaki, saamelaiskäräjälaki, saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen ja kielipesätoiminnan kehittäminen sekä sosiaali- ja terveysalan uudestaan organisoinnit ovat esimerkkejä niistä, joissa meidän täytyy tehokkaasti jatkaa Saamelaiskäräjien työtä.

Tärkein työväline on tietenkin meidän aikomusten tunnistaminen, mitä me tällä kaudella aiomme toteuttaa ja edistää. Vaalikauden toimintasuunnitelmaan toivonkin teiltä hyvin aktiivista vaikuttamista, josta täysistunnon täytyy lähiaikoina päättää.

Olen valmis keskusteluihin erilaisissa asioissa ja toivon hyvää ja aktiivista yhteydenpitoa teidän kanssanne hyvät Saamelaiskäräjien jäsenet.

Lopuksi toivon meille kaikille työrauhaa ja osaamista työskennellä saamelaisasioitten parissa. On hyvin tärkeää muistuttaa, että asiallinen käytös ja sihteeristön työrauhan varmistaminen on meidän kaikkien vastuulla.

Kiitos kaikille.

Tuomas Aslak Juuso
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja
28.2.2020, Inari