Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto tapasi kansanedustajia Helsingissä
Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto tapasi 10.–12.6.2026 Helsingissä kansanedustajia ja muita vaikuttajia. Tapaamisissa keskusteltiin saamelaisten totuus- ja sovintokomission esittämien toimenpiteiden toimeenpanosta, Saamelaiskäräjien tavoitteista seuraavaan hallitusohjelmaan, Saamelaiskäräjien eduskuntakertomuksen keskeisistä ehdotuksista sekä esimerkiksi Saamelaiskäräjien budjetista.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi ja Kokoomuksen kansanedustaja, saamelaisten totuus- ja sovintokomission suosituksia arvioivan parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Maaret Castrén. Kuva: Niina Siivikko.
Tapaamisten keskeisenä tavoitteena oli tuoda esiin saamelaisten odotukset totuus- ja sovintotyölle. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan sovintoprosessin uskottavuus edellyttää konkreettisia toimia, jotta siirtyminen sanoista tekoihin on mahdollista.
–Totuus- ja sovintokomissiotyö on saamelaisille suuri mahdollisuus. Komission loppuraportin toimenpide-ehdotusten pohjalta on mahdollista saada aikaan aitoa muutosta ja uusia alkuja saamelaisasioissa Suomessa. Saamelaiskäräjien odotukset ovat korkealla jatkotyön suhteen, sanoo puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi.
Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto toi tapaamisissa esille täyskokouksen kannanotossaan 26.2.2026 priorisoimat toimenpiteet ja toivoi, että toimenpiteiden toteuttamiseksi tehdään pitkäjänteistä työtä yli vaalikausien.
Saamelaiskäräjät esitteli tavoitteitaan hallitusohjelmaan 2027–2031
Tapaamisissa keskusteltiin myös Saamelaiskäräjien tavoitteista tulevaan hallitusohjelmaan. Tavoitteissa painotetaan erityisesti totuus- ja sovintokomission toimenpide-ehdotusten toimeenpanoa, saamelaisten oikeuksien vahvistamista sekä saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuuden turvaamista yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Pääteemoja ovat myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä saamelaisten osallisuuden vahvistaminen EU-päätöksenteossa.
– Saamelaiskäräjät toivoo, että Saamelaiskäräjien esitykset voitaisiin ottaa mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan, koska kaikkien kolmen elävän saamen kielen ja saamelaiskulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen ovat koko Suomen yhteinen asia, sanoo puheenjohtaja Näkkäläjärvi.
Saamelaiskäräjien esitykset hallitusohjelmaan 2027–2031:
- Totuus- ja sovintokomission toimenpide-ehdotusten toimeenpano
- Poronhoidon toimintaedellytysten turvaaminen: saamelaisen poronhoidon oma laki ja hallinto sekä poronhoidon hätätukijärjestelmä
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
- Elinkeinorahasto
- Saamelaisasioiden erityisasiantuntijuus EU-edustustossa
- Sámi Giellagáldun lainsäädännöllisen aseman ja rahoituksen turvaaminen
- Saamelaisen kulttuurimäärärahan vahvistaminen
- Kumulatiivisten vaikutusten arvioinnin kehittäminen
- Kalastusoikeuksien turvaaminen
- Koneellisen kullankaivun lopettaminen saamelaisten kotiseutualueella
- ILO 169 -sopimuksen ratifiointi
- Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaaminen
- Saamen kielten ja saamelaisopetus koko maassa
- Kielellisten oikeuksien turvaaminen: saamen kielilain uudistaminen, saamen kielilain 31 §:n avustus ja digitalisaatio
- Saamen kielten kehittäminen
- Varhaiskasvatuksen saatavuuden turvaaminen
- Nuorisotyön saatavuuden turvaaminen
- YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen kansallinen toimeenpano
- YK:n alkuperäiskansojen osallistumisoikeus
Hallitusohjelmatavoitteiden lisäksi tapaamisissa nousivat esiin budjettikysymykset, erityisesti Saamelaiskäräjien lakisääteisten tehtävien rahoitus ja mahdollisuudet kohdentaa lisärahoitusta saamenkielisiin varhaiskasvatuksen oppimateriaaleihin.
Tapaamisia yli puoluerajojen
Viikon aikana Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto tapasi opetusministeri Anders Adlercreutzin ja valtiosihteeri Mikaela Nylanderin. Lisäksi eduskunnassa tavattiin laajalti Kokoomuksen, RKP:n, SDP:n, Keskustan, Vasemmistoliiton ja Vihreiden kansanedustajia ja eduskuntaryhmiä.
Lisäksi tavattiin Saamelaisten totuus- ja sovintokomission suosituksia arvioivan parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Maaret Castrén (kok) ja 2. varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd).
Puheenjohtaja Näkkäläjärvi tapasi myös Saamelaisten totuus- ja sovintokomission suosituksia arvioivan parlamentaarisen työryhmän pääsihteerin Antti Rinteen sekä totuus- ja sovintokomission puheenjohtajana toimineen Hannele Pokan.
Saamelaiskäräjien delegaatioon kuuluivat puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi, II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sekä puheenjohtajien erityisavustajat Niina Siivikko ja Minna Näkkäläjärvi.
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ryhmäkokouksessa, vasemmalta: Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson, opetusministeri ja puolueen puheenjohtaja Anders Adlercreutz ja Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi. Kuva: Niina Siivikko.
Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, SDP:n 2. varapuheenjohtaja Niina Malm ja Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi. Kuva: Niina Siivikko.
- Saamelaiskäräjien esitykset hallitusohjelmaan 2027–2031, tiivistelmä (pdf)
- Saamelaiskäräjien vaikuttamisasiakirja hallitusohjelmaan 2027–2031 (pdf)
- Saamelaiskäräjien täyskokouksen kannanotto totuus- ja sovintokomission loppuraportista
Lisätietoa:
Pirita Näkkäläjärvi
Puheenjohtaja
044 753 3766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi
