Puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi Brysselissä: ”Saamelaisten osallistuminen EU-päätöksentekoon tarvitsee pysyvät rakenteet ja riittävät resurssit”

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi osallistui keskiviikkona 1. heinäkuuta Euroopan parlamentissa Brysselissä järjestettyyn tilaisuuteen The EU’s policy in the Arctic, indigenous communities and ecological justice: bringing Sámi people’s voices into European decision-making. Euroopan parlamentin vasemmistoryhmän järjestämä tilaisuus kokosi yhteen Suomen ja Ruotsin saamelaiskäräjien sekä Saamelaisneuvoston edustajia, Euroopan parlamentin jäseniä sekä muita EU:n arktisesta politiikasta, ilmasto-oikeudenmukaisuudesta ja alkuperäiskansojen oikeuksista kiinnostuneita toimijoita. Tilaisuudessa puhujina olivat muun muassa Euroopan parlamentin varapuhemies Roberts Zīle, kansanedustaja Jussi Saramo ja entinen Euroopan parlamentin varapuhemies Heidi Hautala.

Tilaisuudessa keskusteltiin saamelaisten osallistumisesta EU:n päätöksentekoon sekä siitä, miten EU:n arktista politiikkaa ja vihreää siirtymää voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti alkuperäiskansojen oikeuksia kunnioittaen. EU:n päätökset esimerkiksi ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, maankäytön, energian, infrastruktuurin ja aluekehityksen aloilla vaikuttavat suoraan saamelaisten kulttuuriin, perinteisiin elinkeinoihin ja arkeen.

Puheenjohtaja Näkkäläjärvi korosti, että saamelaisten osallistuminen EU:n päätöksentekoon on edelleen liian usein tapauskohtaista, epävirallista ja riippuvaista yksittäisistä prosesseista tai poliittisesta tahdosta.

– Saamelaisten osallistuminen ei voi tarkoittaa ainoastaan sitä, että saamelaisia kutsutaan puhumaan tilaisuuksiin. Osallistumisen on tapahduttava riittävän varhaisessa vaiheessa, ennen kuin päätökset on tehty, ja tavalla, jolla voidaan aidosti vaikuttaa politiikan sisältöön, Näkkäläjärvi totesi.

Saamelaiskäräjien mukaan EU:n ja saamelaisten edustuksellisten instituutioiden välille tarvitaan pysyvä, rakenteellinen ja oikeusperustainen kumppanuus. Tämä edellyttää muun muassa pysyvää saamelaisedustusta Brysselissä sekä virallista yhteistyörakennetta Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ja Euroopan parlamentin välille.

Tilaisuudessa korostettiin myös, että osallistumisoikeuksien on oltava yhteydessä konkreettisiin resursseihin. Saamelaiskäräjät katsoo, että EU:n tulisi perustaa erillinen saamelaisrahasto, jonka kautta rahoitusta voitaisiin ohjata suoraan saamelaisyhteisöille ja perinteisille elinkeinoille saavutettavalla ja kulttuurisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Perinteisten saamelaisten elinkeinojen lisäksi saamelaisrahastolla voitaisiin vahvistaa saamelaisalueen elinvoimaa tukemalla saamelaiskulttuuriin pohjautuvia saamelaisyrityksiä ja innovaatiota.

Ulla Pirttijärvi toi Viivi Saarenkylän säestyksellä saamelaista joikua Euroopan sydämeen. Kuvat: The Left in the European Parliament.

Rahaston tulisi tukea esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumista, laidunalueiden ennallistamista, vieraslajien torjuntaa, perinteistä tietoa, saamelaisjohtoista tutkimusta sekä saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen jatkuvuutta. Yhtenä kiireellisenä tarpeena nostettiin esiin poronhoidon hätäruokinnan ja kuljetuskustannusten tukeminen vaikeutuneissa talviolosuhteissa.

– Merkityksellinen kumppanuus saamelaisten kanssa edellyttää kahta asiaa: pysyviä osallistumisrakenteita ja erillistä rahoitusta, mukaan lukien saamelaisrahasto, joka tuo käytännön tukea saamelaisyhteisöille, Näkkäläjärvi totesi.

Saamelaiskäräjät muistuttaa, että EU:n ilmasto- ja biodiversiteettipolitiikan sekä vihreän siirtymän on tuettava saamelaisten oikeuksia, kulttuuria ja elinkeinoja, ei heikennettävä niitä. Saamelaisten osallistuminen ja konkreettinen tuki ovat osa Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden, arktisen resilienssin ja ekologisen oikeudenmukaisuuden vahvistamista.

Lisätietoja:

Pirita Näkkäläjärvi
Puheenjohtaja
044 753 3766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi