Saamelaiskäräjät ei kannata Tenon lohen kalastuksen täyskieltoa
Norja esittää täyskieltoa Tenon lohen kalastukselle alkavalle kalastuskaudelle lohikantojen tilan heikentymisen vuoksi. Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä, että lohen kalastusta rajoitetaan alkavana kalastuskautena. Rajoitukset tulee kuitenkin kohdistaa kalastukseen, joka ei nauti perustuslain ja kansainvälisten sopimusten suojaa.
– Saamelaiskäräjät on huolissaan Tenon lohikantojen heikentyneestä tilasta. Lohikannat muodostavat aineellisen perustan koko Tenon jokisaamelaiselle kulttuurille ja tiettyjen kantojen heikentyneen tilan vuoksi lohen kalastusta on tarpeen rajoittaa tulevana kesänä voimakkaasti, toteaa Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomi muodostaa kantansa ja vastaa Norjan ehdotukseen tämän viikon aikana. Päätös kauden 2021 rajoituksista pyritään saamaan voimaan 1.5. mennessä.
– Saamelaiskäräjät ei kannata Tenon lohen kalastuksen täyskieltoa. Rajoitustoimet tulee ensisijaisesti kohdistaa sellaiseen lohen kalastukseen, joka ei nauti perustuslain ja kansainvälisten sopimusten suojaa, jatkaa Koivisto.
– Asiassa on kyse kahden perusoikeuden punninnasta, ympäristövastuusta ja saamelaisten oikeudesta oman kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Perustuslakivaliokunta on Tenon kalastussopimusta koskevassaan lausunnossaan todennut, että vaikka vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille, julkisen vallan sääntelytoimilla on mahdollista toteuttaa ympäristövastuuta myös kohdentamalla rajoituksia ja velvoitteita eri oikeussubjekteille eri tavoin hyväksyttävin ja perusoikeuksien turvaamiseen liittyvin perustein, sanoo ma. lakimiessihteeri Sarita Kämäräinen.
– Saamelaisten oikeudet ja lohensuojelu eivät ole vastakkaiset, vaan rinnakkaiset tavoitteet. Saamelaisille on erityisen tärkeää, että lohen kalastus Tenolla on mahdollista myös tulevaisuudessa. Saamelaisten perinteistä tietoa tulisi huomioida paljon nykyistä enemmän myös suunniteltaessa ja päätettäessä lohensuojelutoimenpiteistä, painottaa Koivisto.
Lohenkalastus olennainen osa jokisaamelaista kulttuuria
Lohenkalastus Tenolla kuuluu olennaisesti ja erottamattomasti jokisaamelaiseen kulttuuriin. Perinteisten kalastusmuotojen, kuten pato- ja verkkokalastuksen sekä kulkutuksen kautta ylläpidetään saamelaisten perinteistä tietoa ja lohenpyyntiin liittyvää saamenkielistä terminologiaa sekä siirretään niitä seuraaville sukupolville.
– Norjan ehdotus lohen kalastuksen täyskiellosta tarkoittaisi täyskieltoa myös koko jokisaamelaisen kulttuurin harjoittamiselle. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, ettei esimerkiksi lohen kalastukseen liittyvää saamelaisten perinteistä tietoa päästäisi siirtämään seuraavalle sukupolvelle ja ettei ruokakalojen pyytäminen olisi mahdollista, sanoo Koivisto.
Norjan ehdotuksen taustalla on Tenon lohikantojen heikentynyt tila. Tenon seuranta- ja tutkimusryhmän julkaisi alkuvuodesta raportin Tenon lohikantojen tilasta vuonna 2020.
Saamelaiskäräjät ja maa- ja metsätalousministeriö kävivät 25.3.2021 saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvottelun Tenon kalastussopimuksen 6 artiklan mukaisista kalastussäännön muutostarpeista vuodelle 2021.
- Maa- ja metsätalousministeriön uutinen 25.3.2021
- Norjan Saamelaiskäräjien uutinen 26.3.2021
- Raportit Tenon lohikantojen tilasta löytyvät Luonnonvarakeskuksen sivuilta
- Luonnonvarakeskuksen uutinen Tenon lohikantojen tilasta
Lisätietoja:
I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi
Ma. lakimiessihteeri Sarita Kämäräinen, puh. 040 186 7258 sarita.kamarainen(at)samediggi.fi
Kuva: Anja Vest