Saamelaiskäräjät onnittelee 70-vuotiasta Saamelaisneuvostoa
70-vuotiasta Saamelaisneuvostoa juhlistetaan 23. Saamelaiskonferenssissa Utsjoella 18.–21.6.2026. Konferenssiviikolla Saamelaisneuvosto järjestää myös muita saamelaiskulttuuritapahtumia. Saamelaiskäräjien edustajat osallistuvat aktiivisesti juhlaviikon tapahtumiin.
Kuva: Saamelaisneuvosto
Saamelaisneuvosto on vuonna 1956 perustettu kansalaisjärjestö ja yksi vanhimpia ja pisimpään toiminnassa olevia alkuperäiskansajärjestöjä. Neuvosto toimii Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän saamelaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyöelimenä. Suomen puolella Saamelaisneuvoston jäsenenä toimii Suomen saamelaisten keskusjärjestö (SSG). Saamelaisneuvosto on Arktisen neuvoston pysyvä jäsen yhdessä viiden muun alkuperäiskansajärjestön kanssa.
– Haluan onnitella lämpimästi Saamelaisneuvostoa sen 70-vuotisesta työstä saamelaisten oikeuksien, kulttuurin ja yhteistyön edistämiseksi yli rajojen. Suomen puolen Saamelaiskäräjillä ja Saamelaisneuvostolla on myös yhteistä historiaa, sillä Saamelaiskäräjien edeltäjä Saamelaisvaltuuskunta ja Saamelaiskäräjät edustivat Suomen puolen saamelaisia Saamelaiskonferensseissa 1990-luvun loppuun saakka, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi.
Tutkijatohtori Saara Alakorva (Suomen Akatemian rahoittama tutkimuksen huippuyksikkö MULTIBEING, Lapin yliopisto) kertoo, että Suomen Saamelaiskäräjien edeltäjä Saamelaisvaltuuskunta – ensimmäisenä edustuksellisena saamelaisorganisaationa, oli edustamassa Suomen saamelaisia Saamelaiskonferensseissa, sillä vaaleilla valittavia saamelaisorganisaatioita ideoitiin myös Saamelaisneuvostossa käydyissä keskusteluissa.
– Suomen Saamelaiskäräjillä oli edustus konferenssissa vielä vuoteen 1998 asti. Sen jälkeen myös Suomen saamelaisia ovat konferensseissa edustaneet pelkästään yhdistykset ja niiden keskusjärjestö (SSG), jonka keskuudesta edustajat Saamelaisneuvostoon valitaan. Jäsenten valitsemisen jokaisesta maasta yhdistyspohjaisesti vahvisti Saamelaisneuvoston roolia nimenomaan saamelaisen kansalaisyhteiskunnan keskeisempänä ylirajaisena toimijana, kun taas eri valtioissa operoivat Saamelaiskäräjät vahvistivat parlamentaarista yhteistyötään, sanoo tutkijatohtori Alakorva.
Tutkijatohtori Saara Alakorva luennoi Saamelaisneuvoston historiasta 23. Saamelaiskonferenssissa.
Saamelaiskäräjien edustajat osallistuvat aktiivisesti juhlaviikon tilaisuuksiin
Saamelaisneuvoston juhlaviikolla on useita tapahtumia, joihin myös Suomen Saamelaiskäräjien edustajia osallistuu.
Puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi edustaa Saamelaiskäräjiä 23. Saamelaiskonferenssissa. Hän pitää Suomen Saamelaiskäräjien tervehdyksen avajaistilaisuudessa torstaina 18.6. ja osallistuu Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtajien paneeliin perjantaina 19.6.
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Ellen Saijets osallistuu saamelaisnuorten Gávnnadeapmi 3 -konferenssiin, joka alkaa maanantaina 15.6.
Myös Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja Niko Valkeapää osallistuu juhlallisuuksiin. Hän jakaa Maarit Länsmanin kulttuuripalkinnon perjantaina 19.6. klo 17 alkaen Ohcejohka Šearrá -tapahtuman yhteydessä Onnelan Törmällä. Kulttuuripalkinto jaetaan yhteistyössä Utsjoen kunnan kanssa.
Saamelaiskäräjien jäsen Janne Hirvasvuopio osallistuu tasa-arvopaneeliin lauantaina 20.6.
Saamelaiskäräjien kulttuurisihteeri Riitta Orti-Berg osallistuu konferenssiviikolla useisiin tapahtumiin, kuten Saamelaiskäräjien tukemaan KulturSápmi-tapahtumaan, joka alkaa tiistaina 16.6. Duodji Akademiija 2027 -hankkeen suunnittelija Birit Tornensis osallistuu KulturSápmi -tapahtumaan ja pitää torstaina 18.6. työpajan saamenkäsityön (duodji / tyeji / ǩiõtt-tuâjj) eettisistä ohjeista.
Lisätietoja:
Pirita Näkkäläjärvi
Puheenjohtaja
044 753 3766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi
