Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Leo Aikion puheenvuoro perustuslakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa Saamelaiskäräjälain uudistamisesta 17.10.2024

Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Leo Aikio. Kuva: Ville Fofonoff / Saamelaiskäräjät.

Hyvää aamupäivää hyvät perustuslakivaliokunnan jäsenet ja kuulijat. 

Uusi saamelaiskäräjälaki antaisi nykyistä selkeämmät raamit sille, miten saamelaisia tulee osallistaa heihin vaikuttavissa asioissa. 

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös saamelaisten oikeuksien huomioimisesta viranomaisten toiminnassa. Se voi parhaimmassa tapauksessa vähentää Saamelaiskäräjien kanssa käytävien neuvotteluiden määrää, sujuvoittaa neuvotteluja sekä parantaa niiden lopputulosta. 

Valmisteluvaiheessa nähty vaiva saamelaisten oikeuksien huomioimisesta maksaa itsensä takaisin siinä, että neuvotteluprosessi on todennäköisesti monin paikoin helpompi. Tämä on sekä viranomaisten että Saamelaiskäräjien etu. 

Neuvotteluvelvollisuutta saamelaisten oikeuksiin vaikuttavista toimenpiteistä ehdotetaan muutettavaksi yhteistyötä enemmän painottavaksi. Pyrkimyksenä on varmistaa, että viranomaiset neuvottelevat saamelaisten kanssa yhteisymmärrystä tavoitellen. 

Uudella muotoilulla pyritään torppaamaan se, että neuvottelu käytäisiin ainoastaan muotovaatimusten täyttämiseksi ilman, että saamelaisilla olisi aitoa mahdollisuutta vaikuttaa asiaan. Korostan kuitenkin, että yhteisymmärrykseen pyrkiminen ei tarkoita Saamelaiskäräjien veto-oikeutta asioihin. Tämä on todettu useaan kertaan käräjälakiprosessin aikana. 

Haluan nostaa täällä esiin YK:n TSS-komitean ja lapsen oikeuksien komitean viime viikolla Suomelle antamat ratkaisut. Niissä todetaan, että Suomen viranomaiset ovat loukanneet saamelaisten oikeuksia myöntämällä malminetsintäluvan ja -varauksen saamelaisten perinteisille alueille ilman, että asiasta oltiin tehty vaikutustenarviointia, ja hankittu saamelaisten vapaata tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta. 

Mielestäni tämä on hyvin selkeä osoitus siitä, että erityisesti saamelaisten kotiseutualueen maankäytön suunnittelussa tarvitaan nykyistä selkeämpää sääntelyä.  

Selkeämmät säännöt luovat entistä parempaa pohjaa myös saamelaisten kotiseutualueen elinvoiman ja yritystoiminnan kehittämiselle. Selkeät pelisäännöt parantavat ennakoitavuutta. 

Uuden lain myötä saamelaiset itse uskaltaisivat investoida elinkeinoihinsa tietäen, että päätöksenteossa kuullaan ja huomioidaan nykyistä paremmin saamelaisten ääni. Niin ikään alkuperäiskansan osallistamisen edistäminen loisi todennäköisesti uskallusta myös muille alueelle kohdistuville investoinneille. 

Mielestäni saamelaiskäräjälaki kannattaa nähdä montaa asiaa selventävänä ja edesauttavana ratkaisuna sen sijaan, että siitä maalailtaisiin turhia uhkakuvia. 

Inarinsaamelaisena minusta on ollut todella ikävää seurata julkisessa keskustelussa väitteitä siitä, että uusi laki syrjisi nimenomaan inarinsaamelaisia. Väitteitä siitä, että uusi laki estäisi kielensä menettäneiden inarinsaamelaisten pääsyn Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. 

Nämä väitteet eivät pidä paikkaansa. Tällä hetkellä kielikriteeri eli ensimmäisenä opitun kielen vaatimus yltää kolmanteen sukupolveen, eli esimerkiksi minun isovanhempaani. Uuden lain mukaan riittäisi, että yksi isoisovanhemmistani on puhunut saamea ensimmäisenä kielenään. 

Nähdäkseni tämä yksiselitteisesti parantaa myös niiden inarinsaamelaisten asemaa, joiden perheissä kieli on valtion harjoittaman sulauttamispolitiikan johdosta menetetty.   

Lopuksi haluan todeta, että uusi laki selkiyttäisi pelisääntöjä monen eri asiakokonaisuuden osalta. Toivon, että laki saataisiin viimein maaliin ja että saamelaiset pääsisivät keskittämään vähäiset resurssinsa kaikkein tärkeimpään: saamen kielten ja saamelaisten kulttuurin ylläpitoon. Kiitos. 

Lopuksi vielä lakimiessihteeri Kalle Varis käy läpi muutaman keskeisen pykälän perusteluita meidän näkökulmasta. Ole hyvä.

Lisätietoja:
Leo Aikio
I varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi


Jaa sivu eteenpäin

Muita uutisia