Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden merkitys korostuu potilastyössä

Karen-Anni Hetta, Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja

Saamelaisilla on nykyisen lainsäädännön puitteissa oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita inarin-, koltan- tai pohjoissaamen kielellä saamelaisten kotiseutualueella. Mikäli henkilökunnassa ei ole saamenkielentaitoisia henkilöitä, on asiakkaalla oikeus maksuttomaan tulkkaukseen. Kuitenkin jokaisessa saamelaisalueen kunnassa saamenkielisten palveluiden järjestämisen suhteen on haasteita ja nämä lakiin kirjatut oikeudet eivät käytännössä toteudu.  

Kiireellistä ja päivystyksellistä hoitoa vaativissa asioissa saamenkielisten palveluiden järjestäminen on erityisen haasteellista, erityisesti koska myös potilasturvallisuuden kannalta olisi tärkeää saada hoito heti, eikä väärinymmärryksiin kielimuurin vuoksi ole varaa.  Lisäksi kokonaisuuden hahmottamista helpottaa suunnattomasti, jos sosiaali- ja terveysalan ammattilaisella on edes jonkinasteista tietoutta saamelaiskulttuurista ja potilaan taustoista. 

Yhä suurempi osa saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, ja tämä lisää haasteita yhdenvertaisten palveluiden järjestämiselle suhteessa valtaväestöön. Kun oikeudet eivät toteudu saamelaisten kotiseutualueellakaan, kuten nykyiseen lainsäädäntöön on kirjattu, voi vain kuvitella tilannetta saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.  

Tiedonkulun haasteet ja potilaan itsemääräämisoikeus 

Potilaslaissa on määritelty, että terveyden huollon ammattihenkilön on annettava selvitys potilaan terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista. Selvitys on annettava siten, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön.  Lisäksi laissa on säädetty, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä ja potilaalle on annettu mahdollisuus kieltäytyä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä.   

On sanomattakin selvää, että edellä mainittujen lakiin kirjattujen potilaan oikeuksien toteutuminen vaatii saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saumatonta toteutumista. 

Harva kuitenkin tietää, kuinka tulisi menetellä saadakseen saamenkielisiä palveluita, eikä saamenkielinen tiedottaminenkaan kaikilta osin nykytilanteessa täytä saamen kielilain asettamia vaatimuksia. Ideaalitilanteessa asiakkaan ei tarvitsisi joka ajanvarauksen tai hoidon tarpeen arvion yhteydessä erikseen mainita tarvetta saamenkielisille tai kulttuurinmukaisille palveluille. 

Saamelaisväestön hyvinvointia ja terveyttä koskevan tiedon sekä erilaisten palveluiden saatavuutta koskevan tiedon jakaminen korostuu nykyaikana. Viestinnässä tulisikin käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä, joka ottaa huomioon asiakkaan tarpeet ja saamen kielilain asettamat velvoitteet. Saamelaisväestön tulisi saada tietoa palveluista ja niiden saatavuudesta omalla äidinkielellään, ja tämä on edellytys myös palveluiden piiriin hakeutumiselle. 

Kulttuurinmukaisten palveluiden merkitys  

Monesti tuodaan esille saamelaisten terveyspalveluiden haasteina lähinnä kielelliset palvelut, mutta kulttuurinmukaisten palveluiden merkitys on myös tärkeä ottaa huomioon.  

Varsinkin vanhemmilla sukupolvilla on taakkana esimerkiksi traumatisoivat asuntolakokemukset ja saamelaiskulttuurin yleinen väheksymisen ilmapiiri valtaväestön puolelta. Kynnys hakeutua sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin voi olla hyvinkin korkea ja tämä lisätä syrjäytymisen mahdollisuutta.  Kulttuurinmukaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja kehittämisen avulla tulisi pyrkiä laskemaan tätä kynnystä ja tarjoamaan yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut saamelaisväestölle.  

Saamelaiskulttuurin tunteminen on erityisen tärkeää mielenterveyspalveluiden tarjoamisen suhteen, mutta kynnys hakeutua hoidon ja palveluiden piiriin on korkea myös monissa tavanomaisissa tilanteissa.  

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on tärkeä tehtävä luoda ilmapiiri, jossa saamelaisuus otetaan positiivisessa hengessä huomioon ja lasketaan kynnystä hakeutua palveluiden piiriin. Jotta asiakkaan tilannetta voitaisiin käsitellä kokonaisvaltaisesti, tulee ottaa huomioon myös potilaan kulttuuritausta.  

Järjestämisvastuu saamelaisväestön oikeuksien toteutumisesta työnantajalle 

Saamelaiskulttuuria ei käsitellä juurikaan edes perusopetuksessa Suomessa, joten voi vain kuvitella otetaanko sitä huomioon ammatillisessa koulutuksessa. Siispä koulutusvastuu jää tällä hetkellä työnantajalle ja tulevaisuudessa sote-maakunnalle. Saamelaisväestöllä tulee olla oikeus potilaana olla aidosti vain pelkkä potilas – ei opettaa kieltä tai kulttuuria sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoajalle. 

Elämme jännittäviä aikoja sote-uudistuksen suhteen ja edessä on vielä paljon työtä saamelaisväestön yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saavuttamiseksi tulevaisuudessa. 

Karen-Anni Hetta 

Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja
Kirjoittaja toimii lääkärinä 

Tämä kirjoitus on ilmestynyt osana Saamelaiset sote-uudistuksessa -blogisarjaa.