Suomen arktisen politiikan strategia julkaistu – saamelaisten osallistuminen arktiseen yhteistyöhön on tärkeää
Arktisen politiikan strategia on valmisteltu pääministeri Sannan Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti arktisen yhteistyön vahvistamiseksi. Strategian mukaan kaikessa taloudellisessa toiminnassa arktisella alueella huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja kantokyky, ilmaston ja ympäristönsuojelu, kestävän kehityksen periaatteet, alueen väestön hyvinvointi, osallisuus sekä alkuperäiskansojen oikeudet.
Strategia linjaa Suomen arktisen politiikan keskeiset tavoitteet arktisella alueella vuoteen 2030 asti ja kokoaa yhteen tärkeimmät painopistealueet tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategian mukaan Suomi haluaa edelleen parantaa alkuperäiskansojen osallistumismahdollisuuksia arktisessa yhteistyössä ja saamelaisten osallistuminen Suomen arktiseen yhteistyöhön ja arktiseen politiikkaan on tärkeä osa kokonaisuutta.
Strategiassa priorisoidaan seuraavia painopistealueita:
- Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen
- Asukkaat, alueen hyvinvoinnin edistäminen ja alkuperäiskansa saamelaisten oikeudet
- Arktinen osaaminen, elinkeinot ja huippuluokan tutkimus
- Infrastruktuuri ja logistiikka
– Haluan kiittää strategian valmistelussa rakentavasta dialogista ja yhteistyöstä. Saamelaiskäräjät on neuvotteluissa painottanut mm. alkuperäiskansojen osallistumisoikeuksien vahvistamista sekä vapaan, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatteen (free, prior and informed consent, FPIC) tärkeyttä. Näen, että tiiviillä yhteistyöllä tavoitteet ovat saavutettavissa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
– Strategiassa on useita saamelaisten kannalta tärkeitä kirjauksia ja niistä yhtenä voi nostaa esille saamelaisten ilmastoneuvoston. Alkuperäiskansat kokevat ensimmäisenä ilmastonmuutoksen ja sen vaikutukset, ja onkin tärkeää, että saamelaisten perinteinen tieto otetaan osaksi arktisen alueen kehittämisen ja ilmastonmuutostyön tietopohjaa, jatkaa Juuso.
Saamelaisia koskevia kirjauksia löytyy eri painopistealueilta. Konkreettisina toimina tavoitteiden saavuttamiseksi perustetaan saamelaisten ilmastoneuvosto, joka edistää saamelaisten perinteisen tiedon huomioonottamista ilmastopolitiikkaan liittyvässä päätöksenteossa. Arktista ruokaturvaa edistetään turvaamalla paikallisten elinkeinojen jatkuminen, erityisesti poronhoidon ja muiden perinteisten elinkeinojen osalta.
Ehdotusta saamelaisten ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelman laatimisesta selvitetään ja kehitetään luonnonvarojen ja suojelualueiden käytön yhteistyömekanismeja yhdessä saamelaisten kanssa.
Lisäksi työtä rajaesteiden poistamiseksi ja rajayhteistyön vahvistamiseksi jatketaan, saamelaisten totuus- ja sovintoprosessia jatketaan tarjoamalla komissiolle hyvät toimintaedellytykset, saamenkielistä ja saamen kielten opetusta sekä kielipesätoimintaa vahvistetaan ja alkuperäiskansojen kansainvälisiä kumppanuuksia vahvistetaan perinteisten kulttuuri-ilmausten ja perinnetiedon suojelemiseksi.
Puheenjohtaja Juuso on erittäin tyytyväinen, että Suomen arktisen politiikan strategia julkaistaan nyt myös kaikilla kolmella saamen kielellä.
Strategian tavoitteiden toteutuminen edellyttää jatkuvaa seurantaa. Arktisten vastuuvirkamiesten työryhmä tuottaa tiiviin analyysin vuosittain strategian tavoitteista ja jokaisen painopistealueen toimenpiteiden toteutumisesta.
Tutustu Suomen arktisen politiikan strategiaan:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163245
Valtioneuvoston kanslian tiedote: Suomi uudisti Arktisen politiikan strategiansa
Kuva: Ville Fofonoff
Lisätietoja:
Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
Inka Saara Arttijeff
Kansainvälisten asioiden sihteeri
050 574 7629
inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi
