YK:n luonto- ja ilmastokokouksissa alkuperäiskansapäätöksiä – “Historiallinen päätös alkuperäiskansojen pysyvästä edustuksesta luontokokouksessa”
Saamelaiskäräjät osallistui YK:n biodiversiteetti- ja ilmastokonferensseihin osana Suomen valtuuskuntaa. Calissa pidetyssä biodiversiteettikonferenssissa tehtiin historiallinen päätös uuden pysyvän elimen perustamisesta alkuperäiskansoille.
YK:n luontokokous (biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 16. osapuolikonferenssi, CBD COP16), järjestettiin Kolumbian Calissa 21.10.–1.11. Kokouksessa tehtiin päätös uuden pysyvän avustavan elimen perustamisesta artikla 8(j):n toimeenpanoa varten. Artikla 8(j) käsittelee alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen osallistumista ja perinteistä tietoa luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön liittyvissä toimenpiteissä.
– Päätös luoda alkuperäiskansoille pysyvä edustus YK:n tulevissa luontokokouksissa on historiallinen. On valtavan tärkeää, että alkuperäiskansojen perinteinen tieto otetaan päätöksenteossa huomioon. Alkuperäiskansoilla on paljon annettavaa luontokatoon ja ilmastonmuutokseen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi sanoo.
Alkuperäiskansojen osallistuminen biodiversiteettityöhön vahvistuu
Uuden pysyvän elimen toimintamallin kehittämistä jatketaan seuraavien kahden vuoden aikana. Uusi elin tarjoaa entistä vahvemman alustan alkuperäiskansojen osallistumiselle biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen toimeenpanoprosesseihin.
Lisäksi osapuolet hyväksyivät uuden työohjelman artikla 8(j):n liittyen. Uusi työohjelma vahvistaa alkuperäiskansojen oikeuksia, panosta ja perinteisen tiedon hyödyntämistä globaalin biodiversiteettityön keskiössä. Ohjelman tavoitteena on edistää alkuperäiskansojen merkityksellistä osallistumista yleissopimuksen kolmeen päätavoitteeseen, jotka ovat biologisen monimuotoisuuden suojelu, biologisen monimuotoisuuden kestävä käyttö sekä hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakaminen. Ohjelma tukee myös Kunming-Montrealin maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen (KMGBF) täytäntöönpanoa.
Myös ilmastokonferenssissa hyväksyttiin työohjelma, joka edistää alkuperäiskansojen oikeuksia
Toinen merkittävä edistysaskel saavutettiin Azerbaidžanin Bakussa 11.–22.11. järjestetyssä YK:n ilmastokonferensissa (llmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen 29. osapuolikonferenssi, UNFCCC COP29) jossa hyväksyttiin ns. alkuperäiskansaplatformin, LCIPP:n (Local Communities and Indigenous Peoples Platform), kolmivuotinen työohjelma vuosille 2025–2027. Työohjelman pohjana on kesäkuussa Bonnin ilmastokokouksessa neuvoteltu teksti. LCIPP:n työohjelma luo keskeisen viitekehyksen alkuperäiskansojen oikeuksien edistämiselle sekä perinteisen tiedon hyödyntämiselle ilmastonmuutoksen torjunnassa.
– Alkuperäiskansojen oikeuksien vahvistaminen on koko planeetan etu. Ei ole sattumaa, että 80 prosenttia maailman biodiversiteetistä löytyy alkuperäiskansojen mailta. Me suojelemme maita ja vesiä seuraavia sukupolvia varten ja siitä hyötyy koko maailma, sanoo puheenjohtaja Näkkäläjärvi.
Saamelaiskäräjiä kokouksissa edusti kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff.
Lisätietoja:
Pirita Näkkäläjärvi
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi
044 7533766
Inka Saara Arttijeff
Kansainvälisten asioiden sihteeri
Inka-saara.arttijeff@samediggi.fi
050 5747629
