Kollekielâ – Tave-eennâmlâš sämikielâ kielâpalhâšume
Kollekielâ lii vuáđudum sämikielâ ovdedem- já iäláskittemtooimâi movtijdittem tiet. Sämikielâin Rekinisteh, ete sämikielâin láá suulân 20 000 – 30 000 sárnod. Stuárráámus sämikielâin lii tavesämikielâ, mon sárnuh Taažâst, Ruotâst já Suomâst. Ruotâst já Taažâst sárnuh meid maadâsämikielâ, juulevsämikielâ, umesämikielâ já pittáámsämikielâ. Suomâst sárnuh tavesämikielâ lasseen anarâškielâ já nuorttâlâškielâ. Ruošâst stuárráámus uási sämikielâ sárnoin sárnu kieldâsämikielâ já viehâ häärvih nuorttâlâškielâ já tarjesämikielâ. Puoh sämikielah láá uhkevuálásiih.
Taažâ, Ruotâ já Suomâ sämiaašijn västideijee ministereh já tai enâmij sämitigij saavâjođetteijeeh láá vuáđudâm tave-eennâmlâš sämikielâ kielâpalhâšume – Kollekielâ. Palhâšume juohhui vuossâmuu keerdi ive 2004 já palhâšume juáhhoo jyehi nube ive. Palhâšume stuárudâh lii 15 000 eurod. Se voidaan jakaa useiden voittajien kesken.
Palhâšume mmieđettuvvoo ovtâskâsulmuid, juávhoid, siärváduvváid, organisaatioid teikâ lájádâssáid, kiäh láá ánsulávt porgâm toimâmáin merhâšitteht sämikielâ oovdedmân Suomâst, Ruotâst, Ruošâst já/teikâ Taažâst. Ehdotuksen palkinnon saajasta voi tehdä yksityishenkilö, ryhmä tai yhteisö Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.
ollekielâ-árvuštâllâmkomitea väljee palhâšume uážžoo kiišton almottum iävtukkâsâi juávhust.
Ovdiist kielâpalhâšume vyeitteeh:
2022
2022 Gollegiella-kielipalkinto emeritusprofessori Ole Henrik Maggalle.
Magga on koko elämänsä ajan tehnyt merkittävää työtä saamen kielten edistämiseksi, kehittämiseksi ja säilyttämiseksi. Hän on elämäntyöllään osoittanut saamelaisille ja ulkomaailmalle, että saame on tärkeä ja elävä kieli.
2020
Kollekielâ-palhâšume ožžuu sämikielâ já kulttuur lehtor Ellen Pautamo já kielâäššitobdee Jonar Thomasson. Ellen Pautamo parga Säämi máttááttâskuávdáá virtuaalškoovlâst. Palhâšume mieđettuvvojii suu áánsuin tavesämikielâ máttáátteijen. Jonar Thomasson palhâšui pelestis suu pargostis maadâsämikielâ pyerrin.
2018
Kollekielâ-palhâšume ožžuu Karin Tuolja Ruotâ Juhâmohheest já Jekaterina Mechkina Ruošâ Murmanskist. Karin Tuolja lii porgâm juulevsämikielâ pyerrin Ruotâst ubâ suu eellim rävisolmožin. Sun lii toimâm máttáátteijen, jurgâleijen, oppâmateriaal ovdedeijen já kielâtärhisteijen. Tuolja lii tehálâš olmooš juulevsämikielâ kielâsiärváduvvâst, já sust lii lamaš kuávdášlâš merhâšume Taažâ já Ruotâ koskâsâš kielâoovtâstpargoost, eromâšávt sänirááju já termâduv oovdedmist já Ráámmát jurgâlmist.
Jekaterina Mechkina uážui Kollekielâ-kielâpalhâšume suu kuhesáigásâš pargoost kieldâsämikielâ sajattuv naanodmân Ruošâst. Sun lii uásálistám sänirááju oovdedmân já kieldâsämikielâ sänikirje rähtimân. Mechkina lii čáállám já jurgâlâm kiirjijd sehe ovdedâm oppâmateriaal. Suu pargoi peht maaŋgah láá uápásmum Murmansk kuávlu kieldâsämmilij elimân já kulttuurân.
2016
Kollekielâ-palhâšume ožžuu Kirsi Paltto, Jan Skoglund Paltto sehe oobižeh Ingá-Márjá já Máret Steinfjell.
Kirsi Paltto já Jan Skoglund Paltto palhâšuin sunnuu kuhesáigásâš pargoost tavesämikielâ, maadâsämikielâ já juulevsämikielâ pyerrin. Sij láá iivij mieldi já vala taan peeivi-uv uásálistám merhâšittees vuovijn sehe algâttelleid ete eenikielân sämikielâ sárnoo párnáid já nuoráid já olesulmuid tárguttum kielâmáttááttemvuovij já niävui oovdedmân.
Ingá-Márjá Steinfjell já Máret Steinfjell palhâšuin eereeb iärrás ucce kielâvääldikomettem tovâttâm maadâsämikielâlâš savâstâllâmohjelmstis Steinfjell & Steinfjell, kote uánihis ääigist lii pajanâm tehálâš uássin maadâsämikuávlu já ubâ sämikuávlu kielâi iäláskitmist.
2014
Kollekielâ mieđettui kuulmâ ulmui. Palhâšume finnejii tavesämikielâ máttáátteijee já totkee Mikael Svonni, čällee Kerttu Vuolab já nuorttâlâškielâ máttáátteijee Seija Sivertsen. Árvuštâllâmkomitea palhâšij Mikael Svonni kuhesáigásii pargostis tavesämikielâ pyerrin Ruotâbeln. Kerttu Vuolab ánsášij Kollekielâ-palhâšume pargostis tavesämikielâ čaabâkirjálâšvuođâ ovdedeijen já Seija Sivertsen eellimpargostis nuorttâlâškielâ ja nuorttâlii kulttuur sehe nuorttâlâšsiärváduv pyerrin.
2012
Divvun já Giellatekno Tromsa ollâopâttuvvâst sehe Aleksandra Andrejevna Antonova já Nina Jeliseevna Afanasjeva ožžuu ive 2014 kielâpalhâšume. Antonova já Afanasjeva uážžoin palhâšume, ko láin kuhháá porgâm kieldâsämikielâ árvuštem paajeedmân čälimáin kiirjijd sehe jurgâlmáin sämikielân já sämikielâst. Ton lasseen suái lává porgâm ortografian kyeskee koččâmušâiguin. Divvun já Giellatekno uážžoin palhâšume uđđâáigásâš teknologia ävkkin anemist tienuuvt, ete tot lii toohâm máhđulâžžân sämikielâlijd kevtteid riävtuičäällim- teikâ njuolgâluuhâmohjelmid sehe sänikiirjijd, moh láá neetist finnimnáál.
2010
Kyehti säminissoon, Máret Sárá Kárášjuuvâst sehe Lajla Mattson Magga Kuovdâkiäinust juohijn ive 2010 kielâpalhâšume. Sárá lii ovdedâm sämikielâ máttáátteijen, journalistin já čällen. Sun lii čáállám oppâkiirjijd sehe nuurrâm el. sierâid já sänivaaijâsijd kirjen. Mattson Magga lii pargoidis peht tipšom, máttááttâm já ovdedâm maadâsämikielâ. Sun lii čáállám maadâsämikielâ sänikiirjijd, čaabâ- já áámmátkirjálâšvuođâ sehe ton lasseen ráhtám jurgâlempargoid já čokkim kielâiskosijd.
2008
Sámi Siida Ucjuuvâst Suomâst já Henrik Barruk Straejmiest Ruotâst juohijn ive 2008 kielâpalhâšume. Sámi Siida –servi uážui palhâšume sämikielâ sajattuv naanoodmân porgum pargoost Ucjuv kieldâst. Henrik Barruk lii kuhháá dokumentistâm já iäláskittâm umesämikielâ. Vuossâmuid čälimijd, maid almostittii sämikielân 1600-lovvoost, lijjii čáállám umesämikielân, el. ABC-kirje.
2006
Harald Gaski já Jouni Moshnikoff uážžoin ive 2006 kielâpalhâšume. Jouni Moshnikoff (1940-2012) lâi áárvust oonnum kuhes já korrâ pargoost nuorttâlâškielâ pyerrin. Harald Gaski lii porgân vijđes kielâovdedempargo já jieijâs tutkâmpargoin lamaš merhâšittee tahhee sämikielâlii čaabâkirjálâšvuođâ árvuštem paajeedmist.
2004
Ella Holm Bulla já Anarâškielâ servi uážžoin eidu vuáđudum tave-eennâmlâš sämikielâ Kollekielâ-palhâšume ive 2004. Ella Holm Bull (1929-2006) poorgâi ubâ suu eellim pargo maadâsämikielâ oovdedmân. Suu ulmen lâi lasettiđ sehe njálmálii ete kirjálii maadâsämikielâ kevttim. Anarâškielâ servi lii ton rääjist ko servi vuáđudui Anarist ive 1986 porgâm korrâsávt pargo anarâškielâ iäláskitmân.
