Sämmiláid kyeskee riehtinoormâi tulkkum já heiviittem koččâmušâin, moh lohtâseh pirrâsân já eennâmkevttimân

Raavâkirje ulmen lii faallâđ ääigi tääsist orroo tiäđu sämmilij riävtálii sajattuvâst já virgeomâhái kenigâsvuođâin sämmilij kuáttá, já tánávt ovdediđ sämmilij vuoigâdvuođâi tuođâlii olášume eereeb iärrás lahâasâttem oovdedmist, laavâi olášutmist já tuámustoovlij já eres lavâlâšvuođâkoccei pargoost. Raavâkirje lii almostittum ive 2021 suomâkielân já tot lii finniimist nettialmostitmin.

Sämmilij vuáđulavâlâš já aalmugijkoskâsávt riävtálâš sajattâh algâaalmugin

Sämmilijn lii vuáđulavâlâš vuoigâdvuotâ algâaalmugin paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur. Sämmilijn lii vuáđulaavâst torvejum jieijâs kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem sämmilij päikkikuávlust. Mittomeerrin lii turviđ maaŋgâi vuovijguin sämmilij vuoigâdvuođâ paijeentoollâđ já ovdediđ ärbivuáválijd iäláttâsâid tehálâš kulttuurhäämmin sehe aalmuglii lahâaasâtmist já meid Suomâ čannee aalmugijkoskâsijn olmoošvuoigâdvuotâsopâmušâin já eres äššikiirjijn.

Sämmiláid kyeskee aalmuglii lahâasâttem kalga heiviittiđ sämmilij vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođâi kontekstist. Vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođah asâtteh sektorkuáhtásii lahâaasâtmân raamijd tulkkuumân. Sektorkuáhtásâš lahâasâttem ij uážu leđe ruossâlâš sämmilij vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođâiguin. Aalmugijkoskâsiih olmoošvuoigâdvuotâsopâmušah merideh minimisyejitääsi vuáđuvuoigâdvuođáid já vyeleeb lahâaasâtmân, mon kalga ovdediđ já heiviittiđ tienuuvt, ete syeji, maid tot addel, ij pääsi vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođâi adelem minimisyejitääsi vuoluubel.

Sämmilij vuáđuvuoigâdvuođah já jiešmeridemvuoigâdvuotâ

Algâaalmugáid tubdâstuvvoo tááláá ääigi ovdiist nanosub vuoigâdvuotâ uásálistiđ sijjân kyeskee miärádâstohâmân. Tággáár miärádâstoohâm lii ovdâmerkkân laavâi olášuttem já lahâasâttem ovdedem sehe haaldâtlij vuáváámij já miärádâsâi olášuttem. Algâaalmugij uásálistem kalga leđe taggaar, ete tast láá tuođâliih vaikuttâsah miärádâs loppâpuátusân.

Algâaalmugij jiešmeridemvuoigâdvuođâ tehálumos nomâtteijen lii tuođâlâš máhđulâšvuotâ kevttiđ já haldâšiđ ärbivuáválijd enâmijd já čäcikuávluid já uásálistiđ toid kyeskee miärádâstohâmân ain vuávámmudo rääjist kidâ lopâláid toimáid. Algâaalmugijn lii vuoigâdvuotâ asâttiđ já ovdediđ vuosâsajasijd mittomeerijd já strategiaid jieijâs enâmij, čaasij já toid kyeskee kuávluin orroo luánduriggoduvâi ovdedem tâi kiävtu várás já virgeomâhááh kalgeh väldiđ taid huámmášumán tooimâin, moh kyeskih taid kuávloid. OA algâaalmugij vuoigâdvuođáid kyeskee julgáštus 32 artikkâl kenigit, ete staatah ráđádâleh rehelijn mieláin já tuáimih oovtâstpargoost koččâmušâst orroo algâaalmugijguin toi jieijâs ovdâstemorgaanij peht vâi finnejeh toi rijjâ já tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš (FPIC) ovdilgo staatah tuhhiitteh haavâid, moh vaigutteh algâaalmugij enâmáid tâi kuávloid já eres luánduriggoduvváid, eromâšávt oovdeddijn já kevtidijn mineraal- tâi čäciriggoduvâid teikâ eres luánduriggoduvâid teikâ ávhástâldijn toiguin.

Virgeomâhái ráđádâllâmkenigâsvuotâ Sämitiggijn

Sämitiggelaavâ 9 § lii tehálâš njuolgâdus sämmilij kulttuurjiešhaldâšem já jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášuttem tááhust. Ceehist asâttuvvoo virgeomâháid kyeskee ráđádâllâmkenigâsvuođâst. Cekki kalga tulkkuđ aalmugijkoskâsii algâaalmugvuoigâdvuođâ asâttem njuolgâdusâi, tego algâaalmugij jiešmeridemvuoigâdvuođâ sehe munemietâmâšprinsiip uáinust.

Rijjâ já tiätun vuáđuduvvee munemietâmâšprinsiipist (FPIC) lii OA algâaalmugáid kyeskee julgáštus sehe aalmugijkoskâsij olmoošvuoigâdvuotâsopâmušâi kocceemorgaanij tulkkumvyevi peht puáttám tehálâš vuoigâdvuotâprinsiip, mii stivree ráđádâlmijd algâaalmugijguin. Munemietâmâšprinsiip uáivild eromâšávt proosees, mii kuáská kenigâsvuotân toollâđ kvaliteetlávt miäruštâllum ráđádâlmijd, main algâaalmug ovdâsteijee instansijn lii tehálâš rooli aalgâst loopâ räi, meid jieš ráđádâllâmprosesist já ton robdâiävtuin sopâmist. Munemietâmâšprinsiip mield algâaalmug ovdâsteijee uásipelijguin ráđádâlloo viggâmuššân finniđ tain munemietâmâš ovdilgo algâttuvvojeh tooimah, moh sättih hettiđ algâaalmug kulttuur já vuoigâdvuođâid. Algâaalmug jieijâs vuáđustâllum uáinust tast, toovât-uv miinii tooimâid merhâšittee hááitu sii kulttuurân, kalga leđe noonâ merhâšume virgeomâháá lopâlii miärádâstohâmist.

Sämikulttuur hiäjusmittemkiäldu

Sämmilij vuáđuvuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kulttuur ana sistees sämikulttuur hiäjusmittemkiäldu. Olmoošvuoigâdvuotâkomitea tábáhtusvuáháduumeest hiäjusmittemkiäldu uáivild kiäldu tovâttiđ algâaalmugkulttuurân merhâšittee hááitu, mii mitteduvvoo árvuštâlmáin toos kyeskee kumulatiivlijd vaikuttâsâid. Merhâšittee hááitu árvuštâldijn tehálâš uási lii tot, ete láá-uv algâaalmug jesâneh puáhtám uásálistiđ tuárvi pehtilávt miärádâstohâmân, moos lohtâseijee tooimah pyehtih vaiguttiđ sii vuoigâdvuođáid, maid AP-sopâmuš (aalmuglâšvuoigâdvuođáid já poolitláid vuoigâdvuođáid kyeskee aalmugijkoskâsâš almossopâmuš) torvee.

Suomâ lahâaasâtmist sämikulttuur hiäjusmittemkiäldu lii čallum kuáivuttâhlaahân, pirâssuojâlemlaahân já čäcilaahân. Meid meccihaldâttâslaavâst, meccikuávlulaavâst, luándusuojâlemlaavâst sehe Suomâst vyeimist orroo biologilii maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee almossopâmušâst láá kenigâsvuođah, moh aneh sistees sämmilij vuoigâdvuođâid. Toos lasseen meid eres, sämmilij tááhust tehálij laavâi olášutmist kalga heiviittiđ hiäjusmittemkiäldu talle-uv, ko laavah jieijah iä ane sistees sämikulttuur syeje.

Hiäjusmittemkiäldust ij lah koččâmuš tuše kiäldust tovâttiđ merhâšittee/stuárráb ko uccâ (normâvuáđu mield) hááitu, peic sehe AP-sopâmuš já vuáđulaavâ 17.3 § väätih virgeomâháin aktiivlijd tooimâid turviđ já ovdediđ sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi paijeentoollâm já ovdedem tienuuvt, ete toh siäiluh eellimvuáimálâžžân meid puátteevuođâst.

Sämikulttuur hiäjusmittemkiäldu čäällim sämmilij tááhust tehálijd lavváid lii avžuuttum staatârääđi tiilám tutkâmušâst, mii kyeskee sämmilij vuoigâdvuođáid.